Työterveyslaitoksen rahoituksesta noin puolet tulee valtion budjetista. Laitos kertoo keskittyvänsä jatkossa uudistuvan työterveyshuollon, suomalaisten työkyvyn sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen.
– Painopisteet noudattavat viime vuonna uudistetun strategiamme linjauksia pääosin. Keskitymme alueisiin, joilla voimme parhaiten tukea muutoksessa olevaa suomalaista työelämää ja sen kilpailukykyä ja joilla meillä on vahvaa osaamista, kertoo pääjohtaja Antti Koivula.
– Lisäksi haluamme olla edelläkävijä digitalisaation hyödyntäjänä. Asiakkaamme ovat mukana kehitysprosesseissa. Sähköisten palveluiden rakentaminen on jo aloitettu työterveyshuollon laatuportaalista ja Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenpalveluista, hän jatkaa.
Työterveyslaitos kertoo, ettei se lopeta kokonaan mitään tutkimusaluetta tai asiantuntijapalvelua, vaan pyrkii turvaamaan palvelut asiakkaille. Kuitenkin joitakin toimintoja joudutaan valitettavasti supistamaan.
Supistukset kohdistuvat lähinnä systeemibiologiseen tutkimukseen, sisäilmatutkimukseen, työhygieniapalveluihin ja tiedolla vaikuttamiseen, jossa keskitytään sähköiseen viestintään. Laitoksen johtokunta on jo tehnyt päätökset supistuksista.
Toimintojen supistamisen lisäksi muutkin säästökeinot ovat käytössä muun muassa tilojen osalta.
Työterveyslaitoksen yt-neuvottelut päättyivät 12. lokakuuta. Henkilöstövaikutukset alkavat konkretisoitua vähitellen, pääosin marraskuun aikana. Toiminta jatkuu laitoksen kaikissa toimipisteissä Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.
Työterveyslaitoksessa oli yt-neuvottelujen alkaessa elokuun lopussa noin 680 työsuhdetta. Enimmillään henkilöstö vähenee 200:lla.