Työyhteisöjen monimuotoisuus vaikuttaa myönteisesti organisaation toimintaan kuten sosiaalisiin suhteisiin, osaamiseen ja asiakaspalveluun. Näin arvioivat henkilöstöalan ammattilaiset Monimuotoisuusbarometrissa 2016.
Työterveyslaitos teki barometrin yhteistyössä Henry ry:n ja KT Kuntatyönantajien kanssa. Barometri on tehty aiemmin vuosina 2007 ja 2011.
Monimuotoisuudella tarkoitettiin työntekijöiden erilaisuutta iän, sukupuolen, etnisen taustan, sukupuolisen suuntautumisen, perhetilanteen, työkykyisyyden, vammaisuuden, kielen, uskonnon ja vakaumuksen osalta.
– Suomalaisten työyhteisöjen monimuotoisuuden kirjo on laaja ja laajenee lisääntyneen maahanmuuton myötä entisestään, toteaa Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom tiredotteessaan.
Monimuotoisuus rikastaa työyhteisön näkökulmia, ja se vaikuttaa myönteisesti työtoverisuhteisiin, erityisesti erilaisuuden ja suvaitsevuuden lisääntymisen kautta, arvioivat HR-ammattilaiset.
Monimuotoistuminen koskee myös organisaatioiden asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Monimuotoinen henkilöstö pystyy tarjoamaan laadukasta palvelua asiakkaille ja sidosryhmille.
Riittävän vahva yhteinen kieli tärkeää
Barometrin mukaan maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kielitaito heijastuu monitahoisesti organisaation toimintaan esimerkiksi haasteina työturvallisuudessa ja viestinnässä.
Huono kielitaito voi heikentää myös työntekijän mahdollisuuksia oppia uutta ja edetä työssään.
Valtaosa vastaajista koki, että maahanmuuttajien suomen kielen taidon oppimiseen pitäisi panostaa nykyistä enemmän.
– Suomen kielen taito on aivan ratkaiseva. Samoin suomalaisen kulttuurin ja sen arvojen ymmärrys, eräs tutkimukseen osallistuneista kertoo.
Toisaalta vastauksissa tuotiin esille, että myös asiakkaat ovat yhä useammin maahanmuuttajataustaisia. Tämä asiakaskunnan muutos tulisi huomioida organisaation toiminnassa, esimerkiksi rekrytointipolitiikassa.
Bergbom muistuttaa, että myös eri sukupolviin kuuluvat tuntuvat puhuvan toisinaan eri kieltä ja yhteisen ymmärryksen löytyminen voi olla joskus haastavaa.
Vanhempien ja nuorten osaaminen täydentävät toisiaan, ja parhaassa tapauksessa vanhemmat ja nuoremmat opettavat toinen toisiaan ja tuovat erilaisia näkökulmia työhön ja sen kehittämiseen.
– Sisäpiposukupolven ja sähköpostien printtaajien kohtaaminen työyhteisössä luo positiivista virtaa eräs HR-ammattilainen toteaa.
Itsensä johtamisen taitoja kaivataan lisää kaikilta
Organisaatioiden keskeisimpinä osaamisen kehittämisen tarpeina henkilöstöalan ammattilaiset pitävät itsensä johtamisen taitoja ja yleisiä tietoteknisiä taitoja.
– Peräti 73 prosenttia vastaajista katsoi, että itsensä johtamisen taidoissa on puutteita vähintään jossain määrin, Työterveyslaitoksen tutkija Minna Toivanen kertoo.
– Maahanmuuttajien osalta keskeiseksi osaamisen kehittämiskohteeksi nähdään kuitenkin suomen/ruotsin kielitaito. HR-ammattilaiset peräänkuuluttavat johdon ja esimiesten sitoutumista ja vastuuta monimuotoisuuden hallinnassa ja hyödyntämisessä. Asiaa ei saa jättää HR:n vastuulle, vaan monimuotoisuuden pitäisi näkyä koko organisaation teoissa ja toiminnassa.