Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoomusedustajat Maaret Castrén, Mia Laiho, Oskari Valtola ja Ville Väyrynen sekä valtionvarainvaliokunnan kansanedustaja Sari Sarkomaa korostavat, että työterveyshuolto on olennainen osa suomalaista terveydenhuoltoa ja työelämää ja sen heikentäminen olisi virhe.
Terveydenhuollon professori Kristiina Patja vaati Ylellä työterveyshuollon ”perkaamista”, sillä nykyinen järjestelmä on hänen mukaansa ”räikeän epäyhdenvertainen”. Professorin mukaan työterveyshuollossa tulisi keskittyä mielenterveysongelmien hoitoon.
Kansanedustajat toteavat, että toimivan työterveyshuollon avulla ehkäistään työkyvyttömyyttä, lyhennetään sairauspoissaoloja ja vahvistetaan tuottavuutta.
– Työterveyshuolto on yksi Suomen menestystarinoista. Se auttaa työntekijöitä pysymään työkykyisinä ja vähentää painetta julkisessa terveydenhuollossa. Järjestelmää pitää kehittää, ei purkaa, Laiho sanoo tiedotteessa.
Työterveyshuollon palveluiden piirissä on yli kaksi miljoonaa työntekijää eli noin 90 prosenttia palkansaajista, ja sen menot muodostavat vain alle neljä prosenttia Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista.
Samalla työnantajille kohdistuu noin 80 prosenttia työterveyshuollon kustannuksista, joten järjestelmä on valtiontalouden näkökulmasta kustannustehokas ja yhteiskunnalle taloudellisesti järkevä.
– Työterveyshuolto ei rasita julkista taloutta, vaan päinvastoin säästää kustannuksia, kun ihmiset pysyvät työssä. Työkyvyn tukeminen on parasta ennaltaehkäisyä, toteaa Valtola.
Kansanedustajat muistuttavat, että työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys työpaikkoihin ja ymmärrys työn terveydellisistä riskeistä. Sen erikoisosaaminen työn ja terveyden yhteensovittamisessa on ratkaisevaa, kun halutaan ehkäistä työkyvyttömyyttä ja pidentää työuria.
– Työelämän muutos, etätyö ja henkinen kuormitus edellyttävät, että työterveyshuollon osaamista ja resursseja vahvistetaan. Työkyvyn tuki ja mielenterveyden edistäminen ovat keskeisiä, Castrén korostaa.
Työterveyshuollon heikentäminen olisi virhe. Sen sijaan työterveyshuollon ja hyvinvointialueiden yhteistyötä tulee kehittää.
– Työterveys on toimiessaan erinomainen lisä suomalaiseen terveydenhuoltoon. Kehitystyötä kuitenkin tarvitaan ja yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on tärkeää päällekkäisyyksien välttämiseksi, Väyrynen sanoo.
– Toimivien vapaaehtoisten osien alasajo ei siirtäisi resursseja hyvinvointialueille, vaan palvelut järjestettäisiin joka tapauksessa yksityisesti, koska työnantajilla ja työntekijöillä on niihin vahva tarve, lisää Sarkomaa.
Kokoomusedustajien mukaan tällainen muutos lisäisi eriarvoisuutta eikä vähentäisi kustannuksia tai toisi työterveyden ammattilaisia julkisen terveydenhuollon palvelukseen.
– Työterveyshuollon vahvistaminen on sijoitus työelämään, hyvinvointiin ja kasvuun. Se on osa ratkaisua, ei ongelmaa, he linjaavat.