Työterveyshuoltoa moukaroidaan säännöllisesti varsinkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) voimin. Työterveyshuollosta maalataan kuvaa ilkeänä ongelmana, josta eroon pääsyllä julkisen terveydenhuollon palvelut paranisivat. Asia taitaa olla paremminkin niin, että työterveyshuoltoa on romuttamisen sijaan kehitettävä.
Perusterveydenhuollon ongelmia ei ratkota alas ajamalla työterveyshuoltoa. Ne ratkaistaan parantamalla perusterveydenhuoltoa.
Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta ydinkysymys on työllisyysasteemme nostaminen pohjoismaiselle tasolle. Siihen tarvitsemme runsaasti toimia. Yksi niistä on vaikuttava työterveyshuolto, jonka tärkeimpiä tehtäviä on työkyvyn ylläpitäminen. Työterveyshuolto on järkevä osa suomalaista terveydenhuoltoa. Se on tehokas ja tarvelähtöinen tapa tarjota palveluita työikäisille. Työkyvyn tukeminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen ovat keskeinen osa työssäkäyvien palvelutarvetta, ja paras osaaminen tähän löytyy työterveyshuollosta.
Työterveyshuollon palvelut ovat julkisille terveyspalveluille rinnakkaisia ja täydentäviä, eivät päällekkäisiä. Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimijoista, jolla on tiivis yhteys työpaikoille. Työterveyshuollon toimia on tietenkin jatkuvasti kehitettävä pitäen painopiste ennaltaehkäisyssä ja lisäpainoa tarvitaan myös mielenterveyden vaalimiseen. Hyvinvointialueiden on viisasta tehdä yhteistyötä Työterveyslaitoksen kanssa. Työterveyslaitoksen tutkimushankkeissa on saatu hyviä kokemuksia työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyön tehostamisesta. Nyt on oikea aika rakentaa toimivammat palveluketjut toiminta- ja työkyvyn edistämiseksi ja turvaamiseksi.
Ajatus siitä, että työterveyshuollon alasajolla ratkaistaisiin perusterveydenhuollon ongelmia on kummallinen myös rahoituksen näkökulmasta. Työntekijöiden työterveyshuoltoa ei rahoiteta yleisin julkisin verovaroin. Työnantajien kokonaismaksuosuus työterveyshuollon kustannuksista on noin 80 prosenttia, ja loppuosuudesta vastaa työntekijät. Mikäli työterveyshuolto ajettaisiin alas, ei työterveyttä rahoittavat eurot siirtyisi hyvinvointialueelle mutta palvelutarve kylläkin. Muu terveydenhuolto joutuisi entistä suurempiin haasteisiin. Työterveyshuollon heikentäminen olisi suuri virhe.
Työterveyshuollon piiriin kuului vuonna 2022 yli kaksi miljoonaa työntekijää, mikä on noin 90 prosenttia palkansaajista. Työterveyshuollon palvelut kohdentuvat useimmiten alemmille toimihenkilöille. Työterveyshuollon palveluista sekä ennaltaehkäisevistä että sairaanhoidosta kohdistuivat lähes kaksi kolmasosaa toisen asteen, erikoisammattitutkinnon tai alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin työntekijöille.
Suomalainen lakisääteinen työterveyshuolto on myös huomattavan tasa-arvoinen verrattuna monissa muissa maissa sovellettuihin erityisjärjestelyihin. Useissa maissa julkisen terveydenhuollon lisäksi tulevat erityisratkaisut perustuvat esimerkiksi yksittäisiin tai alakohtaisiin työehtosopimuksiin, yrityskohtaisiin järjestelyihin tai työtekijäryhmäkohtaisiin etuuksiin. Näiden järjestelyiden piirissä ovat usein vain harvat ja valitut. Suomen lainsäädäntöön perustuva järjestelmä on kattavampi ja siksi tasa-arvoisempi. Jos työterveyshuoltoa ei olisi, pitäisi se keksiä.