Työterveyslaitoksen keväällä toteuttamassa laatukyselyssä vain yksi työterveysyksikkö ylsi erinomaiseen laatuun. Työterveyshuollon palveluntuottajien välillä on edelleen suuria eroja esimerkiksi työterveysyhteistyöhön ja työpaikkaselvityksiin käytetyssä ajassa.
– Vaikka hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen laatujärjestelmä tuli käyttöön jo vuonna 2014, työterveyshuollon toiminnan ja työpaikkojen kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen sekä yksiköiden välisten laatuerojen kaventaminen on edelleen tarpeen. Esimerkiksi työterveyshuollon erikoislääkäreitä ja työterveyshuoltoon pätevöityneitä sosiaalialan asiantuntijoita tarvitaan lisää, kertoo ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitoksesta.
– Myös työterveyshuollon tietojärjestelmät kaipaavat kehittämistä. Yritysten työterveystoiminnan suunnittelua, seurantaa ja arviointia tulee parantaa ja siihen käytettyä aikaa seurata. Laadun kehittäminen kiinnostaa yrityksiä ja työterveyshuollot ovat siihen valmiita panostamaan. Tämä on tietysti erinomainen asia, Leino korostaa.
Henkilöstön pätevyydessä puutteita
Kyselyssä kävi ilmi, että työterveyshuollon erikoislääkärit tekevät vain reilun kolmanneksen lääkäreiden kokonaistyöajasta työterveyshuollossa, vaikka laki toisin määrää. Lääkäreiden kokonaistyöajasta 20,7 prosenttia tekivät lääkärit, jotka olivat erikoistumassa työterveyshuoltoon.
Lääkärit, joilla ei ollut lainkaan työterveyshuollon koulutusta, tekivät 11,7 prosenttia yksiköissä tehdystä lääkärin työstä.
Työterveyshoitajien, työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien kohdalla valtaosan työstä tekevät ammattihenkilöt ja asiantuntijat, jotka ovat suorittaneet tai suorittamassa työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksen. Sosiaalialan asiantuntijoita puuttuu useista yksiköistä.
Yksiköistä 60 prosenttia tekee sairaanhoitoa enemmän kuin ennalta ehkäisevää toimintaa. Jatkossa ennaltaehkäisevän toiminnan painoarvoa olisi lisättävä.
Vaikka useat tutkimukset osoittavat, että työterveyshuollon toteuttamat ryhmäinterventiot ovat tehokkaita menetelmiä vaikuttaa terveyteen ja työkykyyn, niitä toteutetaan vain harvoin.
– Osasyynä tilanteeseen voi olla Kelan korvauskäytäntö, joka ei tällä hetkellä tue ryhmäinterventioita. Korvauskäytäntöä olisi syytä joustavoittaa siten, että myös ryhmämuotoisia interventioita voidaan toteuttaa osana työterveyshuollon korvattavaa toimintaa. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa tulee kehittää ja sen painoarvoa lisätä, Leino sanoo.
Henkilöasiakkaat tyytyväisiä
Alle puolet kyselyyn vastanneista työterveysyksiköistä oli mitannut organisaatioasiakastyytyväisyyttä ja noin puolet henkilöasiakastyytyväisyyttä. Työterveyshuollon toimintaan kokonaisuutena erittäin tyytyväisten osuus on pienempi organisaatioasiakkailla kuin henkilöasiakkailla.
Työterveysyksiköistä 70 prosenttia ilmoitti, että henkilöasiakkaista erittäin tyytyväisiä työterveyshuollon toimintaan kokonaisuudessaan oli yli puolet kyselyyn vastanneista.
– Työterveysyksiköiden pitäisi lisätä työpaikkaan kohdistuvaa toimintaa ja yhteistyötä sekä mitata organisaatioasiakastyytyväisyyttä nykyistä aktiivisemmin, erityisasiantuntija Susanna Syynimaa Työterveyslaitoksesta sanoo.
Työterveyslaitoksen keväällä toteuttamalla laatukyselyllä selvitettiin työterveyshuoltoyksiköiden työterveystoiminnan laatua vuodelta 2017. Kysely lähetettiin 233 työterveyshuollon laatuverkoston jäsenyksikölle, ja siihen vastasi kaikkiaan 158 työterveysyksikköä. Kyselyn vastausprosentti oli 68.