Tilastokeskuksen mukaan työtaistelujen määrä nousi vuonna 2018 yli 60 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. 166 työtaisteluun osallistui 282 000 työntekijää, minkä seurauksena menetettyjä työpäiviä kertyi yhteensä 214 000. Osallistuneiden määrä oli suurin 2000-luvulla.
Viime vuonna noin puolet työtaisteluista oli seurausta alan työehtosopimukseen liittyvistä kiistoista. Seuraavaksi yleisimpiä olivat poliittiset mielenilmaukset ja työnjohdosta aiheutuneet kiistat.
Noin kaksi kolmasosaa oli laillisia työtaisteluita. Suurin osa eli 80 prosenttia oli lakkoja ja muut pääasiassa ylityökieltoja.
Paikallisia työtaisteluja käytiin eniten Uudenmaan maakunnassa ja toiseksi eniten Pirkanmaan sekä Varsinais-Suomen maakunnissa.
Tilastokeskus laskee työtaisteluihin mukaan myös uhat, joita ei lopulta toimeenpantu. Ne eivät silti kerrytä osallisten työntekijöiden tai menetettyjen työpäivien määrää. Vuonna 2018 toteutuneiden työtaistelujen lukumäärä oli 128 ja työtaistelulla uhkaamisia oli 38. Vuonna 2017 työtaisteluja oli 87 kappaletta ja uhkia 16.
Edellisen kerran uhkien lukumäärä oli yhtä korkealla vuonna 2015, jolloin uhkien lukumäärä oli 36 ja toteutuneita työtaisteluita oli 127. Muina vuosina uhkien lukumäärä on ollut korkeintaan viisi.
Tilastokeskuksen mukaan menetettyjä työpäiviä oli 2000-luvulla eniten vuosina 2000 (253 838), 2005 (672 904) ja 2010 (314 667).
Työtaisteluista suurin osa kohdistui teollisuuteen sekä hallinto- ja tukipalvelutoimintaan. Työpäivämenetykset olivat viime vuonna suurimmat teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla.
Viime vuonna käytiin kaikkiaan 166 työtaistelua, mikä on 63 enemmän kuin vuonna 2017. #Työtaisteluihin osallisten työntekijöiden lukumäärä oli noin 282 000, ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin 214 000. Osallisten määrä oli suurin koko 2000-luvulla. https://t.co/Xj4Vr6XKyF #työ pic.twitter.com/gvTKAsaWQb
— Tilastokeskus (@Tilastokeskus) April 29, 2019