Noin kirjoittaa kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen kotisivuillaan. Hänen mukaansa haaste on, että työntekoa on lisättävä ja eläkeikää nostettava.
– Työ ei ole katoamassa minnekään, ja työllisyysaste nousee nousemistaan niissä maissa, joissa työmarkkinat toimivat hyvin. Suomen talous tarvitsee kuitenkin perinpohjaista uudistamista, jotta voimme luoda uudestaan hyvinvointimme peruspilarit, Juhana Vartiainen toteaa.
Hänen mukaansa työelämän sääntömme ja sosiaaliturvamme ovat peräisin viime vuosisadalta.
– Silloin elettiin teollisessa yhteiskunnassa ja uskottiin pitkiin työsuhteisiin, joukkovoimaan sekä työn ja pääoman väliseen ristiriitaan. Sitä ratkottiin kollektiivisella edunvalvonnalla, jossa sopijoina olivat valtiovalta, yritysjärjestöt ja ammattiliitot.
– Silloin uskottiin myös työttömyysturvan väliaikaisuuteen. Kaikkihan palaisivat töihin matalasuhdanteen hellittäessä. Sosiaaliturvan ja julkispalvelujen rahoittaminenkin oli helppoa, koska maksajia oli paljon ja saajia vähän.
Sosiaaliturvaamme ja julkispalveluitamme on nyt yhä vaikeampi rahoittaa, kun työvoima pienenee ja vanhusväestö kasvaa.
Kun 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa, kuntien, valtion ja eläkeyhtiöiden talous Vartiaisen mukaan vääjäämättä heikkenee.
– Tästä syntyy kestävyysvaje. Se on tilkittävä työssäkäyntiä lisäämällä. Työtä on tehtävä enemmän, ja työnteon on siksi oltava nykyistä houkuttelevampaa.
Hänen mukaansa keinoja ovat muun muassa työn perässä Suomeen muuttamisen helpottaminen ja varhaiseen eläkkeelle siirtymiseen lahjovien polkujen karsiminen.
– Perhevapaauudistuksella saadaan äidit nopeammin työelämään takaisin. Rakenteellista työttömyyttä on laskettava. Jos työpaikkasopimisen vapautta lisätään, työelämäkin muuttuu vetovoimaisemmaksi.
Sosiaaliturvan tulee Juhana Vartiaisen mielestä tukea tätä rakennemuutosta ja ”uuden työn maailmaa”.
– Työttömyysturvan tasosta puhutaan kakun jakamisen ja edunvalvonnan kysymyksenä. Silloin unohtuu pohjoismaisen sosiaaliturvan idea. Sen tulee auttaa ihmisiä rakennemuutoksessa. Vaikka työpaikka häviäisi rakennemuutoksessa, suomalainen ei joudu puille paljaille. Siksi markkinatalous tarvitsee hyvinvointivaltiota.
– Kankea tulonsiirtojärjestelmämme tuntee kategoriat “työtön” ja “työllinen” – ja laahaa auttamatta jäljessä. Se siirtää ihmistä viranomaispäätöksin kategoriasta toiseen, eikä työtön tiedä, miten työkeikan vastaanottaminen vaikuttaa tuloihin.
– Ratkaisuja on. Byrokratiaa ja epävarmuutta voidaan tulevaisuudessa pienentää, kun julkistaloudesta tehdään teknologian avulla ihmisen palvelija, digitaalista tulorekisteritietoa hyödyntäen. Tulevaisuuden älylaite kertoo ihmiselle, miten työkeikan vastaanottaminen vaikuttaa omiin tuloihin, ja uudet digialustat hoitavat työpanoksen ostajan työnantajavelvoitteet. Sinulla ja minulla voi helposti olla useita työsuhteita.
Sosiaaliturva on kansanedustajan mielestä ”vakuutus, ei elämän tarkoitus”.
– Sitä ei ole tarkoitettu pysyväksi tulonlähteeksi työkykyiselle ihmiselle. Ihmisen on vastedeskin otettava vastuu itsestään, mietittävä miten hän “elon huolen” ratkaisee. Tämän miettiminen on sama asia kuin aikuiseksi, vastuulliseksi ja eettiseksi ihmiseksi kasvaminen. Sosiaaliturvan pitää tukea tätä, ei houkutella siitä pois, Vartiainen kirjoittaa.
– Nyt tulonsiirtomme ja työttömyysturvamme ovat passivoivia ja työnteko kannattaa Suomessa poikkeuksellisen huonosti. Meillä onkin Pohjolan korkein työttömyysaste ja alhaisin työllisyysaste. Toimeentulotukea saa Suomessa yhtä monta ihmistä kuin Ruotsissa, vaikka Ruotsi on kaksi kertaa isompi maa.
Juhana Vartiaisen mukaan ”on aika modernisoida hyvinvointivaltion ja markkinatalouden liitto tälle vuosisadalle. Mitä vahvempi markkinatalous meillä on, sitä vahvempi hyvinvointivaltio. Mitä vahvempi hyvinvointivaltio, sitä vahvempi markkinatalous”.