Selvitys perustuu Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen vuoden 2013 aineistoon. Tutkimuksen perusteella näistä syistä johtuva kuormittuminen on korkeasti koulutetuilla melkein kymmenen prosenttiyksikköä yleisempää kuin muilla.
Kuormitusta kokeville koulutetuille työntekijöille kertyy vuodessa 9,5 sairauspäivää. Niillä, jotka eivät koe kiirettä ja työpaineita, sairauspäiviä on puolet vähemmän.
– Nämä luvut kertovat työelämästä Suomessa vuonna 2013. Selvitys kertoo karua kieltään siitä, että pelkkä eläkematematiikka ei auta ihmisiä tekemään pitempiä työuria. Siis puolet yli 40-vuotiaista akavalaisista kuormittuu työssään kiireen ja työpaineiden vuoksi! On aivan välttämätöntä, että työura- ja eläkeratkaisussa sovitaan käytännön toimista työhyvinvoinnin parantamiseksi, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (kok.).
Tutkimus osoittaa Akavan mielestä kiistattomasti sen tosiasian, että tietotyö on erittäin kuormittavaa ja sitä voi olla vaikea hallita.
– Asiantuntijatyön organisointitavassa ja henkilöstömitoituksessa on vielä paljon tekemistä, mutta toistaiseksi näihin haasteisiin ei ole oikein osattu vastata työpaikoilla, sanoo johtaja Maria Löfgren Akavasta.
Naiset kuormittuvat miehiä enemmän
Tutkimuksen mukaan korkeasti koulutetut naiset kuormittuvat työssään miehiä enemmän. Yli 40-vuotiaista naisista 52 prosenttia ja miehistä 42 prosenttia kokee työssään sellaista kiirettä ja työpaineita, joka häiritsee heidän työhyvinvointiaan.
Yli 48 tuntia viikossa tekevistä naisista kuormitusta kokee 54 prosenttia ja miehistä 53 prosenttia.
– Paineen kokeminen ei selity esimerkiksi ylipitkillä työajoilla, koska miehet näyttävät tekevän pidempää työviikkoa kuin naiset. Naiset ottavat yhä miehiä enemmän vastuuta lasten, omaisten ja kodin hoidosta, joten ehkä he joutuvat tekemään saman työmäärän kovemmassa tahdissa. Joka tapauksessa koulutettujen naisten kokema työstressi on erittäin huolestuttavaa, Löfgren sanoo.
Osa-aikatyötä tekevillä akavalaisilla kiire ja työpaineen kokeminen ovat paremmin hallinnassa kuin kokopäiväistä työtä tekevillä. Eroa on 12 prosenttiyksikköä osa-aikatyötä tekevien eduksi.
60–64-vuotiaiden työllisyysaste noussut
Ilahduttavaa Työvoimatutkimuksessa on Akavan mukaan se, että 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut kaikilla palkansaajilla vuosina 2008–2013. Kaikkien muiden ikäryhmien työllisyysaste on laskenut.
– Tämä on selvä osoitus siitä, että vuoden 2005 eläkeuudistuksessa tehdyt ratkaisut ovat kannustaneet eläkeiän saavuttaneita työntekijöitä jatkamaan työelämässä. Tällaisia kannusteita tarvitaan entistä enemmän väestön ikääntyessä, Fjäder sanoo.
Ikääntyvät työntekijät kärsivät kuitenkin kiireestä ja työpaineista yhä huolestuttavan paljon.
– Jos tätä kuormitusta ei saada hallintaan, työkyvyttömyys lisääntyy. Niinpä ikääntyneiden kohentuneen työllisyystilanteen vaikutukset mitätöityvät, Fjäder varoittaa.