Tältä näyttää tilanne ainakin Etelä-Suomen aluehallintoviraston mielestä. Virasto on tarkastellut häirintävalvonnan tuloksia Etelä-Suomessa viime vuoden osalta.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle tuli vuonna yhteensä 378 häirintään tai epäasialliseen kohteluun liittyvää yhteydenottoa. Vuonna 2012 yhteydenottoja tuli 428.
Yhteydenottojen aiheet ovat pysyneet vuodesta toiseen hyvin samankaltaisina. Useimmissa tapauksissa työntekijä kokee häirinnäksi esimiehen tai työnantajan toiminnan.
Useimmissa häirintää koskevissa yhteydenotoissa ei ollut kyse sellaisesta häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta, johon viranomaisen pitäisi puuttua. Nämä tapaukset käsiteltiin antamalla asiakkaalle neuvoja.
Joissain tapauksissa taas esimies oli käyttänyt normaalia työnjohtovaltaansa, kuten antanut varoituksen, ja työntekijä koki tämän häirintänä. Häirinnän kokemusten taustalla oli myös työntekijän työhön liittyneitä muutoksia, joihin tämä ei itse ollut voinut vaikuttaa.
Häirintäkokemus käsiteltävä nopeasti
Useimmissa häirintää koskevissa yhteydenotoissa työntekijää ohjattiin kertomaan häirintäkokemuksesta esimiehelle, sillä työnantajan velvollisuus tilanteen korjaamiseen alkaa vasta, kun tämä on saanut epäkohdasta tiedon.
Yhteydenotoista valvontaan ja tarkastuskertomuksen laadintaan johti viime vuonna 50 tapausta. Näistä 60 prosentissa tarkastaja havaitsi laiminlyöntejä ja velvoitti työnantajaa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin. Laiminlyönneissä oli pääasiassa kyse siitä, että häirinnän ehkäisemiseksi tehtävissä toimintakäytännöissä tai esille tulleiden häirintätapausten käsittelemisessä oli puutteita.
Valvonnassa havaittiin, että yhä useammalla työpaikalla on laadittu käytännöt häirinnän ehkäisemiseksi ja esille tulleiden tapausten käsittelemiseksi. Usein näitä käytäntöjä ei kuitenkaan tunneta työpaikalla riittävän hyvin, jotta niiden mukaan osattaisiin tarvittaessa toimia.
Häirintätapausten käsittelyssä havaittiin muun muassa, että työntekijän esille ottamaa häirintäkokemusta ei otettu käsittelyyn lainkaan tai tarpeeksi nopeasti. Niin ikään käsittelyssä ei paneuduttu häirintäkokemuksen taustalla oleviin, itse työhön tai työyhteisön toimivuuteen liittyviin epäkohtiin. Toisinaan asian käsittelyssä ei kuultu riittävästi eri osapuolia tai työnantaja teki ratkaisunsa yksipuolisten tietojen perusteella.
Työnantajan velvollisuus on varmistaa terveelliset työolot ja puuttua häirintään heti, kun on saanut siitä tiedon. Työnantaja saa apua tilanteiden ratkaisemiseen muun muassa työterveyshuollolta.
Mikäli työnantaja ei ryhdy toimiin, työntekijä voi ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen. Työsuojeluviranomainen ei kuitenkaan ratkaise riitoja, vaan valvoo, että työnantaja tekee tarvittavat toimenpiteet epäkohdan poistamiseksi.
Jos työnantajan katsotaan huolimattomuudesta tai tahallaan laiminlyöneen selvittämis- ja toimimisvelvollisuuttaan häirintäasiassa, asiasta voidaan tehdä esitutkintailmoitus poliisille.