Euroopan osaamisen teemavuosi alkoi tiistaina ja sen tavoitteena on kannustaa työikäisiä tunnistamaan ja kehittämään osaamistaan sekä auttaa yrityksiä löytämään ratkaisuja osaavan työvoiman rekrytoimiseen. Niin Suomessa kuin muualla Euroopassa on pula osaavasta työvoimasta.
Suomessa teemavuoden painotuksia ovat työikäisten osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen, jatkuva oppiminen sekä osaavan työvoiman saatavuus.
– Teemavuosi tulee oikeaan aikaan, kun niin Suomessa kuin koko Euroopassakin on valtava pula osaavasta työvoimasta. Osaamisen päivittäminen, työpaikan ja alan vaihdokset ja siirtymät ovat osa jokaisen työuraa. Näissä muutoksissa tarvitaan tueksi usein uraohjausta, josta on apua myös oman osaamisen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen työuran varrella, kertoo työmarkkinaneuvos Teija Felt työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Työn ja työelämän tulevaisuudesta on käyty laajaa keskustelua jo kauan, mutta korona-ajan jälkeen keskustelu on kiihtynyt entisestään. Globalisaatio, väestörakenteen muutos sekä teknologian kehittyminen vaikuttavat Sitran selvityksen mukaan työelämän murrokseen. Etätyö sekä työhyvinvointi sekä niiden arviointi vaikuttavat omalta osaltaan työelämän murrokseen.
Työntekemisen muodot ovat muuttuneet ja tulevaisuuden työelämän arviointi on haastavaa, sillä tarkastelunäkökulmia on useita. Työn sisältöjen, rakenteiden tai toimeentulon kautta sekä osaamisen, johtamisen ja kulttuurin kautta arvioituna, työelämän tulevaisuusnäkymät voivat muuttua nykyisestä nopeallakin aikataululla.
Koronapandemian alettua, Suomella oli valmiiksi hyvät mahdollisuudet siirtää osa tehtävästä työstä työpaikan ulkopuolella, sillä tietoliikenneyhteydet ja teknologia oli valmiiksi hyvällä tasolla.
– Koronan myötä siirryttiin nopeasti monella työpaikalla etätyöhön. Niin etä- ja hybridityönmallit ovat suurin työelämän muutos vuosikymmeniin, Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula kertoo Verkkouutisille.
Nyt pandemian jälkeen tilanne on vakiintunut ja lähityöntekijöitä Suomessa on noin 60 prosenttia. Etätyönmalli on levinnyt kuitenkin nopeasti laajemmalle ja hybridityön käsite on vakiinnuttanut paikkaansa osana työelämää. Osa työstä on kuitenkin tehtävä läsnä ja Koivula muistuttaa, että jo pandemian aikana noin puolet työstä tehtiin edelleen lähityönä.
Koronapandemia on tuonut hyvin konkreettisella tavalla näkyväksi, miten yhteiskunnan eri osa-alueet ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiinsa vaikuttavia. Globaalit ja arvaamattomat kriisit vaikuttavat työelämään lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä.
Ilmastonmuutos lisää metsäpaloja tulevaisuudessa ja kuivien kausien pituutta. Ilmaston vaikutukset näkyvät jo nyt suoraan työelämässä ja esimerkiksi tämän vuoden ennätyskuiva kevät Espanjassa on saanut monet viljelijät jättämään peltonsa viljelemättä.
Väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen vaikuttaa vääjäämättä työhön ja työelämään. Väestöpoliittisen selvityksen mukaan Suomessa myöhäiskeski-ikäisten, eli 65-75-vuotiaiden, osuus kasvaa entisestään ja selvityksen mukaan tarvitsemme elinikäistä oppimista, työllisyyden tukemista sekä tavoitteellista maahanmuuttopolitiikkaa.
Yli 65-vuotiaiden työ- ja toimintakyky on kasvanut merkittävästi ja työelämän ja väestön moninaisuus haastaa tarkastelemaan työelämän joustavuutta.
– Toimia työelämän pidentämiseksi on tehtävä sen jokaisella alueella. Nuoret pitää pystyä paremmin kiinnittymään työelämään ja läpi työurien työelämästä tulee tehdä houkuttelevaa, Koivula kertoo.
Vertailussa muihin pohjoismaihin, Suomessa eläkkeelle siirrytään varsin aikaisessa vaiheessa. Vaikka eläkejärjestelmät eivät ole vastaavia, ja esimerkiksi Ruotsissa ei ole käytössä lainkaan kiinteää eläkeikää, on Suomessa valtava potentiaali työkykyisiä myöhäiskeski-ikäisiä.
– On tärkeää miettiä keinoja, kuinka osaaminen pidetään ajan tasolla ja kuinka työssä voisi jaksaa myös myöhemmässä iässä. Iän karttuessa lepo- ja palautumisaikaa tarvitaan enemmän ja esimerkiksi työaikaa vähentämällä työvuosia on mahdollista lisätä, Koivula kertoo.
Pandemian myötä suomalaisten työkyky laski
Työelämä ei ole irrallaan muusta maailmasta, politiikasta tai yhteiskunnallisesta muutoksesta. Viime vuosien aikana on nähtävissä, että yhä useampi yritys on siirtynyt yritysvastuullisuudesta kohti yritysaktivismia, jossa aktiivisesti otetaan kantaa yhteiskunnallisiin aihealueisiin sekä toimitaan arvojen ja yrityksen mission pohjalta.
Työntekijät vaativat yrityksiltä ja organisaatioilta yhä enemmän vastuullisuutta ja päätöksenteon avoimuutta. Sosiaalinen media on osaltaan vaikuttanut myös keskustelukulttuurin lisääntymiseen ja ongelmakohtien esilletuonnin kynnys ja tuen tai hyväksynnän hakeminen on helpottunut.
Pandemian aikana Työterveyslaitoksessa huomattiin, että ihmisten työkyky hieman laski. Pääjohtajan mukaan syvempi ongelma on muutosten tuoma polarisaatio.
– Puolet työntekijöistä antoi etä- tai hybridityöstä kiitettävän arvosana, mutta toisaalta puolet arvioivat sen negatiiviseksi ainakin joiltain osin. Ongelmien suuruudet olivat eri kokoluokkaa eri työyhteisöissä, Koivula kertoo.
Tutkimustuloksissa huomattiin, että noin viidesosa koki yksinäisyyttä työelämässä. Yhteisöllisyys, työyhteisön tuki tai uuden oppiminen ei toteutunut etätyöhön siirryttäessä ongelmitta. Ongelmiin on pystytty reagoimaan eri työyhteisöissä myös eri tavalla, mutta pääsääntöisesti keinoja tilanteen parantamiseen on löydetty hitaasti.
– Ilmiö on sen verran nuori ja eristäytyneisyys ja yhteisöllisyyden tarve sekä niiden vaikutuksia pidemmälle aikavälille alamme vasta nyt näkemään, Koivula kertoo.
Osassa työpaikoissa muutokseen on ollut helpompi sopeutua.
Työelämän tulevaisuus
– Viimeisen vuoden aikana on nähtävillä uusi aalto eli työntekijä- ja osaajapula. Moni työntekijä pystyy valitsemaan missä työtä haluaa tehdä ja se aiheuttaa painetta työnantajalle mahdollistaa mahdollisimman houkuttelevan ja toimivan työpaikan, jossa työntekijällä on enemmän valtaa, Koivula kertoo.
Tilastojen varjolla yli puolet etätyöhön siirtymispäätöksistä on tullut työntekijältä tai pienemmästä tiimistä.
Työhyvinvointi, työkyky ja -elämä sitoutuvat entistä lujemmin toisiinsa. Asiantuntijan mukaan jokaisen työpäivän tulee kehittää yksilöä.
– Ilman työkykyä ja työhyvinvointia Suomella ei ole kilpailukykyistä ja osaavaa työelämää ja sitä myötä meillä ei ole hyvinvointivaltiota. Meidän tulee varmistaa, että jokaisen päivän tulee kehittää yksilön osaamista ja työkykyä, joka vie myös työpaikkaa eteenpäin ja sitä myötä myös valtiota eteenpäin, Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula kertoo.