Tämä käy ilmi työhyvinvoinnin asiantuntijayritys ODUM:n ja työeläkeyhtiö Varman tekemästä laajasta Työntekijän työkyky ja hyvinvointi -selvityksestä, joka perustuu noin 124 000 henkilön vastauksiin omasta työhyvinvoinnistaan.
Työkykynsä uhatuksi kokevien työntekijöiden osuus laski vuodesta 2009 vuoteen 2013, mutta tämän vuoden tuloksissa heidän osuutensa kääntyi nousuun. Suurin muutos tapahtui alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä. Heidän kohdallaan korkeassa työkykyriskissä olevien määrä nousi takaisin vuoden 2011 tasolle.
– Työhön liittyvät syyt vaikuttavat edelleen eniten työntekijän arvioon omasta työkyvystään kaikissa ikäryhmissä, ja erityisen selvästi tämä näkyy alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä. Työn vaatimukset ja kova työtahti ovat tärkeitä työkyvyttömyysriskiin liittyviä tekijöitä, ja niiden osuus myös vanhempien ikäryhmien kohdalla on selvästi kasvanut, sanoo ODUM:n asiantuntijalääkäri Riikka Mattila.
Myös vanhempien ikäryhmien kohdalla työkykyennusteen hyvä kehitys on hidastunut.
Työhön liittyvät syyt aiheuttavat nykyiselle työelämälle ja sen kehittämiselle erityisiä haasteita.
– Työn johtamisesta pitäisi siirtyä ihmisten ja yksilöiden vahvuuksien johtamiseen. Kirkkaat tavoitteet, osaamisen varmistaminen, motivoiminen ja osallistaminen ovat tärkeitä tekijöitä työn hallinnan tukemisessa, toteaa Varman kehityspäällikkö Johanna Ahonen.
Terveyskäyttäytyminen parantunut, työkykyriski kasvaa
Työntekijöiden terveyskäyttäytyminen on kehittynyt myönteiseen suuntaan kymmenen vuoden seurantajaksolla. Alkoholin ja tupakkatuotteiden käyttö on vähentynyt ja liikkumattomien osuus on laskenut.
– Työkykyriskin kasvaminen alle 40-vuotiaiden keskuudessa on ristiriidassa sen kanssa, että etenkin heidän kohdallaan elämäntavat ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Erityisesti nuorempien ikäryhmien joukossa runsaasti juovien osuus on laskenut merkittävästi, Riikka Mattila sanoo.
– Elämäntapojen koheneminen ei näytä laskevan työkykyriskiä, koska työhön liittyvien tekijöiden vaikutus on niin suuri, hän jatkaa.
Sairauspoissaolojen kokonaismäärä on hiukan laskenut vuodesta 2013. Lyhyet poissaolot ovat kuitenkin lisääntyneet.
– Alle 40-vuotiaiden lyhyiden sairauspoissaolojen määrä on huolestuttavan suuri. Työkyvyn ylläpitämiseksi ja työkykyriskin ehkäisemiseksi sairauspoissaolojen seurannasta ja arvioinnista pitäisi siirtyä niiden taustalla olevien syiden selvittämiseen ja etsiä keinoja sairauspoissaolojen vähentämiseksi, sanoo Mattila.
Kivun kokeminen heikentää kokemusta työkyvystä
Sairaudet ja oireet ovat yli 40-vuotiailla työkykyriskin syynä useammin kuin nuoremmilla ikäryhmillä, ja niiden merkitys on kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana. Yllättävästi sairauksien ja oireiden määrä on lisääntynyt myös nuorempien ikäryhmien keskuudessa.
Voimakkaat kivut ja niihin liittyvä tuki- ja liikuntaelinten alentunut toimintakyky nostavat työkyvyttömyysriskiä. Riski korostuu erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä.
– Merkittävä havainto on se, että kivun kokemus heikentää selvästi uskoa työkyvyn ylläpitämiseen. Kymmenen vuoden seurantajaksolla siinä ei ole tapahtunut juuri minkäänlaista muutosta, kertoo Mattila.
– Tulokset herättävät kysymyksen siitä, tunnistetaanko kipupotilaat ja ovatko he oikeanlaisessa hoidossa. Hoitamalla kipua voidaan vaikuttaa työkykyyn, sanoo Riikka Mattila.
Työhyvinvoinnin asiantuntijayritys ODUM Oy ja työeläkeyhtiö Varma ovat selvittäneet suomalaisen työntekijän työhyvinvointia vuosina 2009, 2011, 2013 ja 2015. Työntekijän työkyky ja hyvinvointi -selvitykseen on osallistunut vuosien 2005–2015 aikana lähes 124 000 vastaajaa eri toimialoilta. Tietoja on kerätty valtakunnallisesti vuodesta 2005 lähtien useilta eri toimialoilta. Vuonna 2015 tutkimukseen vastasi 22 454 työntekijää.