Henkilöstömäärän muutoksen saldoluku on -6, mikä on heikoin tulos sen jälkeen, kun tutkimusta alettiin Suomessa tehdä vuonna 2012. Rekrytointiaikeet heikkenevät 12 prosenttiyksikköä edellisestä vuosineljänneksestä ja 14 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.
Puolet työnantajista sanoo koronan vaikuttaneen kielteisesti liiketoimintaan. Puolet myös arvioi, että rekrytointi palaisi ennalleen aikaisintaan 10 kuukauden kuluttua.
Tällä kertaa tutkimukseen haastateltiin 345 suomalaista työnantajaa huhti-toukokuun aikana keskellä globaalia koronakriisiä, jonka vaikutukset ovat selkeät ja näkyvät tuloksissa niin Suomessa kuin muissakin 42:ssa tutkimukseen osallistuneessa maassa.
Suomalaisista työnantajista 16 prosenttia ennakoi henkilöstölisäyksiä, 16 prosenttia henkilöstövähennyksiä ja 65 prosenttia uskoo henkilöstömääränsä pysyvän ennallaan.
Työnantajilta kysyttiin myös, miten COVID-19 on vaikuttanut heidän liiketoimintaansa. Vastaajista 40 prosenttia sanoi, että koronalla ei ole ollut vaikutuksia liiketoimintaan, noin 50 prosenttia puolestaan ilmoitti, että pandemia on eriasteisesti vaikuttanut liiketoimintaan.
Kyselyyn vastanneita työnantajia pyydettiin myös arvioimaan, milloin rekrytointi palaisi koronaa edeltäneelle tasolle.
Vastaajista 20 prosenttia oli optimistisia ja uskoi tilanteen palautuvan entiselleen alle kolmessa kuukaudessa, 23 prosenttia ennakoi, että rekrytointi palaisi entiselleen 4–9 kuukauden kuluttua, 21 prosenttia arvioi, että koronaa edeltävälle tasolle päästäisiin 10–12 kuukauden kuluttua ja 27 prosenttia pelkäsi, että toipuminen kestäisi yli vuoden tai koronaa edeltäneeseen tasoon ei palattaisi enää koskaan.
Lähes kaikki toimialat pakkasella
Kolmannen vuosineljänneksen aikana työnantajat uskovat joutuvansa henkilöstövähennyksiin kuudella toimialalla seitsemästä. Kun tuloksia verrataan edelliseen kvartaaliin ja edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, työllistämisaikeet heikkenevät kaikilla tutkituilla toimialalla, ja neljällä toimialalla tulokset ovat heikoimmat sen jälkeen, kun Suomi tuli mukaan tutkimukseen kahdeksan vuotta sitten.
Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ennakoidaan tutkimuksen heikoimpia työllistämisnäkymiä; saldoluku on -28. Työllistämisaikeet putoavat jyrkästi, -44 prosenttiyksikköä ja -36 prosenttiyksikköä vertailussa edelliseen vuosineljännekseen ja edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon.
Rakentamisen saldoluku -23 on myös huomattavasti koko kyselyn saldolukua alhaisempi, ja on laskenut 29 prosenttiyksikköä edellisestä vuosineljänneksestä ja 32 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.
Tukku- ja vähittäiskaupan saldoluku on -9, joka sekin on toimialan matalin kahdeksaan vuoteen.
Muut palvelut ja Muu tuotanto -sektorien indikaattorit ovat -5 ja -6.
Teollisuuden näkymien saldoluku on -6, joka on alhaisimmalla tasollaan kuuteen vuoteen. Laskua edellisestä vuosineljänneksestä on 11 prosenttiyksikköä ja vuodentakaisesta 19 prosenttiyksikköä.
Kolmannen vuosineljänneksen ainoat positiiviset työllistämisaikeet ovat rahoitus- ja vakuutusalalla sekä liike-elämän palveluissa. Saldoluku +10 on kuitenkin 6 ja 17 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisessä kvartaalissa ja edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.
Työmarkkinabarometri – ManpowerGroup Employment Outlook Survey – mittaa neljännesvuosittain työnantajien aikomuksia lisätä tai vähentää henkilöstönsä määrää seuraavan kvartaalin aikana. Barometri lanseerattiin 55 vuotta sitten Yhdysvalloissa, ja se on yksi luotetuimmista työllistämisaikeita mittaavista tutkimuksista maailmassa. Suomessa haastateltiin 345 julkisen ja yksityisen sektorin työnantajaa.