Työnantajajärjestöjen mielestä on tärkeää, että esitystä muutettaisiin edunkuntakäsittelyssä vähintään siten, että nykylain mukaiset mahdollisuudet työajan järjestämiseen säilyisivät.
Työaikalain uudistamisen keskeinen tavoite oli saattaa laki 2020-luvulle sekä ajantasaistaa työaikalaki vastaamaan elinkeinorakenteen ja työn tekemisessä tapahtuneita muutoksia.
– Valitettavasti hallituksen esitys työaikalain uudistamiseksi ei toteuta tätä tavoitetta. Päinvastoin esitys lisää sääntelyä eikä ota huomioon työelämän nopeaa muuttumista ja siitä johtuvia kehitystarpeita, työnantajajärjestöt sanovat.
Työntekijöille on työpaikoilla annettu entistä enemmän vapauksia tehdä töitä paikasta riippumatta. Lisäksi yhä useammin seurataan työn tuloksia eikä kellokorttia; käytännön työelämässä työajan joustotarpeiden merkitys vain kasvaa.
– Tähän maailmaan työaikalakia koskevan hallituksen esityksen olisi tullut vastata. Esityksessä mennään kuitenkin täysin päinvastaiseen suuntaan, kun työaikalain soveltamisen ja jäykän seurannan piiriin tulee entistä enemmän työntekijöitä. Hyvänä esimerkkinä tästä on etätyö, jonka tekeminen tulee hankaloitumaan, työnantajajärjestöt ennakoivat.
Työnantajien mukaan esitys heikentää nykytilannetta useimmissa yrityksissä muun muassa lain soveltamisalan laajentumisen ja työehtosopimuksilla sovittavien asioiden, kuten työajan käsitteen ja varallaolon, supistumisen myötä. Jälkimmäiset muutokset voivat myös vaarantaa yhteiskunnan ja yritysten kannalta kriittisiä toimintoja.
– Esityksen työaikaan liittyvät joustomahdollisuudet eivät ota huomioon asiakkaiden tarpeita ja odotuksia. Niissä korostuu lähes yksinomaan työn suorittajan näkökulma. Asiakastarpeisiin vastaaminen on kuitenkin elintärkeää yritystoiminnan ja työpaikkojen säilymisen kannalta. Esitettyjen joustojen hyöty näyttää yritysten näkökulmasta marginaaliselta.
Työnantajajärjestöjen mukaan muissa EU-maissa työajan joustavan järjestämisen merkitys tuottavuudelle ja kilpailukyvylle on ymmärretty selvästi Suomea paremmin.
– Myös ehdotettujen muutosten vaikutusarviointi on ollut valitettavan puutteellista. Esimerkiksi vaikutukset työehtosopimuskenttään samoin kuin arvio yrityksille muutosten johdosta aiheutuvista todellisista kustannuksista puuttuvat kokonaan. On kuitenkin selvää, että esityksen mukaisista muutoksista seuraisi iso joukko käytännön ongelmia, joita ei ole millään tavalla otettu huomioon, työnantajat arvostelevat.
Ne muistuttavat, että kansallisen työaikalakimme perusajatus on koko nykyisen työaikadirektiivin voimassaolon ajan ollut se, että työehtosopimuksilla on voitu hakea erilaisia työaikaan liittyviä joustoelementtejä ja antaa myös paikallisen sopimisen mahdollisuuksia yritystasolle.
– Nyt näitä mahdollisuuksia aiotaan heikentää. (EU:n) työaikadirektiivi olisi antanut enemmän mahdollisuuksia työajan järjestämiseen.