Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta antoi keskiviikkona asiaa koskevan mietinnön.
Koulutuskorvauksen tavoitteena on, että koulutukseen pääsisivät tulevaisuudessa myös ne työntekijät, jotka nykyisin usein jäävät sen ulkopuolelle. Taloudellinen kannuste koskee kolmea koulutuspäivää vuodessa työntekijää kohti. Koulutuksen täytyy kehittää työntekijän ammatillista osaamista tämän nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä.
Uusi laki koskee niin osa-aikaisia kuin kokoaikaisiakin työntekijöitä yrityksissä, kunnissa ja valtiolla. Koulutuskorvauksen tai verovähennyksen saaminen edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman. Lakeihin tulee aiempaa tarkemmat säännökset koulutussuunnitelman sisällöstä. Suunnitelman tulee sisältää arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä työnantajan tarpeista.
Valiokunta pitää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien täsmennyksiä ja lisäyksiä hyvinä ja tärkeinä. Se katsoo, että koko henkilöstön osaamistarpeiden samoin kuin työllistymiseen ja työkykyyn vaikuttavien tekijöiden selvittäminen yhteistoiminnassa työpaikoilla edesauttaa paitsi työurien pidentämistä, myös työpaikkojen tuottavuuden kehittämistä.
Valiokunta pitää myös hyvänä, että taloudelliseen kannusteeseen oikeuttavan suunnitelman sisältö on yhdenmukainen yhteistoimintalain piirissä olevilla ja sen ulkopuolelle jäävällä työpaikalla. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös pienillä yrityksillä on mahdollisuus saada osaamisen kehittämiseen tarkoitettu taloudellinen kannuste.