Työn imu parantaa tutkijan mukaan tehokkuutta jos ei liikaa kuormitusta

Lapin yliopistossa kehitetty uusi työelämän laadun indeksi kertoo, mikä osa työn ääressä vietetystä ajasta on aitoa tehollista työaikaa.

Tutkimusjohtaja Marko Kesti Lapin yliopistosta kertoo, että työpahoinvointi syö suorituskyvyn, mutta työpahoinvoinnin välttämisellä ei voi luoda tehokkuutta.

Sen sijaan työn imu parantaa organisaation tehokkuutta, mutta sekin vain siinä tapauksessa, että henkilöstöä ei kuormiteta liikaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Lapin yliopiston tutkimuksessa kehitetty uusi työelämän laadun indeksi kertoo, mikä osa työn ääressä vietetystä ajasta on aitoa tehollista työaikaa.

Keskimääräinen työelämän laatu työpaikoilla on tutkimuksen mukaan noin 59 prosenttia.

– Mikäli työelämän laatu olisi 64 prosentin tasolla, niin yritykset tekisivät 2,8 miljardia euroa enemmän käyttökatetta eli noin 3 300 euroa enemmän tulosta jokaista työntekijää kohti, Kesti kertoo yliopiston tiedotteessa.

Eläketurvakeskuksen kanssa tehtävä tutkimus osoittaa yliopiston mukaan hyvän työelämän laadun suojaavan työkyvyttömyydeltä. Sen sijaan alhainen työelämän laatu merkitsee huonon tuottavuuden lisäksi noin kaksinkertaista työkyvyttömyysriskiä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hyvä työelämän laatu on Kestin mielestä aina kokonaisuus, joka vaatii esimiehiltä ammattitaitoa ja positiivista johtamisotetta.

Suorituskyky on hänen mukaansa aina itsearvostustekijöiden yhteisvaikutus, joten johtajien ja esimiesten pitää hallita sekä työpahoinvoinnin välttäminen että työn imun kokemusten edistäminen.

– Esimiestoiminnan ammattitaito punnitaan muutostilanteissa ja erilaisissa työyhteisön haasteissa, joissa ongelmat pitää osata ratkaista yhdessä työntekijöiden kanssa, Kesti kertoo.

Mainos