Hallituksen tärkein tavoite tällä vaalikaudella on nostaa Suomen työllisyysaste 72 prosenttiin, mikä tarkoittaisi 110 000 uutta työpaikkaa. Toistaiseksi hallitus on tämän tavoitteensa toteuttamisessa vielä lähtöpisteessä. Tilastokeskuksen viimeisimpien lukujen mukaan Suomen työllisyysaste on noussut toukokuusta 2015 helmikuuhun 2016 vain muutaman prosenttiyksikön kymmenyksen.
Työ- ja elinkeinoministeriö pitää kuitenkin mahdollisena, että hallitus voi saavuttaa tavoitteensa 110 000 uudesta työpaikasta. Ennuste perustuu siihen, että työttömien työnhakijoiden määrän kasvu on supistunut viime kesästä saakka kuukausi kuukaudelta vuoden takaiseen verrattuna.
– Työttömien työnhakijoiden määrä ei enää kasva niin kovaa vauhtia kuin viime kesänä. Näyttää selvältä, että trendi on ollut niin voimakas viime kesästä, että se jatkuu, sanoo ministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.
Räisänen odottaa, että käänne tulisi kesällä, jolloin työttömyys lähtisi lievään laskuun.
Hänen mukaansa 110 000 uuden työpaikan tavoite vaalikaudessa ei ole viime vuosikymmenten tietojen perusteella mahdoton. Jotta hallitus saavuttaisi tavoitteensa, uusia työpaikkoja pitäisi syntyä keskimäärin runsaat 33 000 vuodessa hallituskauden loppuun asti.
– Se ei edellytä ennätystasoa työllisyyden kehityksessä, Räisänen sanoo.
Viime vuosikymmenen parhaana vuotena työllisten määrä lisääntyi 48 000:lla (2007). Edellisellä vuosikymmenellä nousu oli vielä nopeampaa, sillä vuonna 1999 työllisten määrä kasvoi 74 000:lla.
Finanssikriisin jälkeen hallituksen tavoittelemiin lukuihin ei sen sijaan ole päästy. Parhaimmillaan vuonna 2011 uusia työpaikkoja syntyi 27 000.
Räisänen myöntää, että talouskasvun pitäisi olla kuitenkin parempaa kuin nykyiset ennusteet näyttävät. Keskeiset ennustelaitokset ovat arvioineet lähivuosien talouskasvun jäävän noin prosenttiin. Nämä luvut eivät tule riittämään, jos hallitus aikoo päästä tavoitteisiinsa.
Räisäsen mukaan Suomen kaltaisessa palveluvaltaisessa taloudessa hyvin pienikin talouden kasvu riittää kääntämään myös työllisyyden kasvuun, mutta hallituksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi kuitenkin voimakkaampaa muutosta.
Harppaus olisi Räisäsen mukaan mahdollinen, jos hallituksen työmarkkinajärjestöille asettamat tavoitteet Suomen kilpailukyvyn edistämisestä etenevät ja yritykset kykenevät nopealla tahdilla valtaamaan menetettyjä markkinoita takaisin sekä kehittämään uusia tuotteita.
– Jos sellaisia toimia saadaan aikaan, joilla investoinnit lähtevät liikkeelle ja yritykset alkavat kasvaa ja tarvitsevat lisätyövoimaa, silloin se on mahdollista.
Hallitus linjasi tämän viikon kehysriihessään työllisyyttä vahvistavia toimiaan. Hallitus laajentaa muun muassa starttirahan käyttöä ja tiukentaa työttömien velvollisuutta ottaa työtä vastaan.
Lisäksi hallitus täydentää keinolistaansa ensi tiistaina ja seuraavana maanantaina, jolloin työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) kertoo työttömyyden hoidosta.
Hallitus laskee, että puolet työllistämistavoitteesta täyttyisi aiemmin päätetyillä toimilla ja mahdollisen kilpailukykysopimuksen avulla.