Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) kertoo olevansa samaa mieltä SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen kanssa siitä, että jokaisen kansalaisen työpanos on yhteiskunnan kannalta vaikuttavampaa kuin pelkkä työttömänä oleminen.
Mäkisalo-Ropposen mukaan hallituksen leikkaukset työllisyysmäärärahoihin vaarantavat järjestöjen tekemän työn pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseksi. Hän jätti asiasta kirjallisen kysymyksen ministeri Lindströmin vastattavaksi.
Demariedustaja tilittää Demokraatti-lehden nettiversiossa pettymystään ministerin vastaukseen.
Mäkisalo-Ropposen mukaan ”ministerin olisi syytä muistaa, että jokaisen kansalaisen työpanos – toteutui se missä tahansa – on yhteiskunnan kannalta vaikuttavampaa kuin pelkkä työttömänä oleminen”.
– Olen aivan samaa mieltä. Mutta annas olla kun hallitus tuo esityksiä, jotka nimenomaan tähtäävät tähän suuntaan, vastaus tuntuu olevan lähes aina EI. Ei käy. Tai sitten käy sellainen malli, joka on ”SDPn oma malli”, Lindström toteaa Uuden Suomen blogissaan.
Lindström sanoo arvostavansa SDP:n panosta suomalaisen yhteiskunnan rakentajana.
– Siitä ei toista sanaa. Mutta SDP:n ratkaisu on, että vastaus työttömyyden hoitamiseen on usein se, että riennetään yhteiskunnan eli veronmaksajien lompakolle. Lisäämällä työllisyysmäärärahoja.
Lindström muistuttaa, että ensi vuoden alusta on tarkoitus toteuttaa uudistus, jossa työttömyysturvaa voitaisiin käyttää muun muassa palkkatukeen ja starttirahaan.
Passiiviseen työttömyysturvaan käytetään 6 mrd euroa vuositasolla. Muutoksen jälkeen tätä passiivirahaa voidaan ottaa aktiivikäyttöön. Muutos olisi voimassa vuodet 2017 – 2018, jona aikana muutoksen vaikutukset selvitettäisiin.
Lindström kertoo, että ratkaisulla haetaan vastausta siihen, että työllisyysmäärärahat ovat niukat. Erityisesti vuoden loppua kohden määrärahat ovat saattaneet loppua.
– Olen ymmärtänyt, että myös SDP pitää tätä edellä kerrottua hyvänä asiana. Tosin tällekin ajatukselle heillä on oma mallinsa, joka on heidän mielestään parempi? Eli niin sanottu Rinteen malli, työllistämisseteleineen.
Mäkisalo-Ropponen arvostelee Lindströmin vastausta, jonka mukaan palkkatuettu työ järjestöissä ei useimmissa tapauksissa edistä tukijakson jälkeistä työllistymistä avoimille työmarkkinoille eikä siten ole vaikuttavaa toimintaa.
Lindströmin mukaan hallitus on linjannut, että työllisyysmäärärahoja suunnataan vaikuttavimpiin toimiin.
– Vaikuttavuudella tässä tarkoitetaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Kolmannen sektorin työllistäminen on kaikkein kalleinta ja se valitettavasti vain ani harvoin johtaa työllistymiseen avoimille työmarkkinoille.
– Kolmannen sektorin työnantajien mahdollisuudet työllistää ilman tukia ovat heikkoja, minkä vuoksi niille suunnattujen palkkatukien vaikuttavuus on huono.
Ministeriö valmistelee Lindströmin mukaan vuoden 2016 loppuun mennessä yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa linjaukset, joissa määritellään kolmannen sektorin rooli julkisten työvoimapalvelujen tuottajina sekä linjataan ne toimenpiteet, joilla kolmannella sektorilla tuotettavien julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen vaikuttavuutta pyritään parantamaan.
Lindström kertoo, että yrityksille myönnetyn palkkatuen osuutta pyritään lisäämään, koska se on vaikuttavampaa kuin muille sektoreille suunnattu tuki.
– Ministeriö ei ole linjannut kunnille kohdennettavan palkkatuen määrää vähennettäväksi, mutta jos yrityksille myönnetyn palkkatuen osuus kasvaa, muiden sektorien osuus vastaavasti pienenee.