Jari Lindström (sin.) toteaa tuoreiden työllisyyslukujen olevan paras joululahja, jota hän työministerinä voisi toivoa. Tilastokeskuksen joulukuun työvoimatutkimus vahvisti, että hallituksen asettama tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta saavutettiin. Uusia työpaikkoja on syntynyt 120[nbsp]000. Työttömyyden lasku on ministerin mukaan voimakasta, laaja-alaista ja pitkäkestoista.
– Miehet ja naiset, kaikki ikäryhmät, kaikki koulutustasot, kaikki kestoryhmät ja kaikki alueet ovat hyötyneet, Jari Lindström toteaa MTV:n kolumnissaan.
– Silti politiikassa törmään varsin usein väitteeseen, että syy hyvälle kehitykselle on jossain muualla kuin hallituksen harjoittamassa politiikassa. Mutta kun yhteiskunnassa asiat menevät huonoon suuntaan, on tämä yksinomaan hallituksen vika. Hallituksen toimilla on vaikuttavuutta ainoastaan kurjuutta jaettaessa. Jep jep,
Jari Lindströmin mukaa hallituksen uudistuksilla on ollut vaikutusta positiiviseen työllisyyskehitykseen.
– En tietenkään väitä, että tämä saavutus olisi yksin hallituksen ansiota. Työllisyyden kasvu on monen positiivisen tekijän summa, mutta kaikkea ei noususuhdanne yksinään selitä, hän sanoo.
Lindström nostaa esiin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n selvityksen. Sen perusteella kilpailukykysopimus ja hallituksen työn tarjontaa lisäävät uudistukset selittävät merkittävän osan niistä lisätyöpaikoista, joita hallituskaudella on syntynyt. ETLA arvioi tämän olevan keskimäärin 45[nbsp]000 työpaikkaa. Ministerin mielestä kyseessä on vähintäänkin hyvä tulos.
Jari Lindströmin mukaan numeroista voidaan kiistellä suuntaan tai toiseen, mutta Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut tällä hallituskaudella ja rakenteelliset uudistukset ovat lisänneet työn tarjontaa.
Ei varaa selkääntaputuksiin
– Sitten se mutta. Vaikka olemme saaneet lukea varsin positiivissävytteisiä uutisia työllisyyden kasvusta, ei meillä ole varaa taputella itseämme selkään (en siihen edes itse taivu) ja tiputtaa hanskoja. Riskejä on edelleen olemassa ja hyvä kehitys voi taittua, Jari Lindström varoittaa.
Hänen mukaansa työvoiman saatavuus vaikeutuu ja tämä on jo nyt yrityksille todellinen kasvun este kaikkialla Suomessa.
– Olen useaan otteessa todennut, että hallitus on toteuttanut ne niin sanotut helpot ratkaisut mitä sillä on käytettävissä työttömyyden alentamiseksi – vaikeat päätökset ovat vasta edessä.
Työministerin mukaan Suomi kolkuttelee rakenteellisen työttöyyden rajaa ja seuraavan hallituksen on tehtävä pitkälle meneviä rakenteellisia uudistuksia. Ne tulevat koskemaan muun muassa verotusta, sosiaaliturvaa, kannusteita, työmarkkinainstituutioiden toimintaa, mukaan lukien työvoimapolitiikka.
– Ja jos jo nyt tehtyjen uudistusten seurauksena olemme nähneet mielenilmauksia ja lakkojakin, niin mikä mahtaa olla reaktio yli 75 prosentin työllisyysasteen vaatimiin uudistuksiin?
Jari Lindström toivoo tulevan hallituksen uudistusten mahdollistavan sen, että sosiaaliturva ja ansiotulo ovat tulevaisuudessa paremmassa tasapainossa keskenään.
– Tämä tarkoittaa, että työn vastaanottamisen tulee olla aina kannattavampaa, kuin pelkällä tuella elämisen. Ei voi olla enää niin, että henkilö menettää enemmän tuloa, jos tekee lyhyitä määräaikaisuuksia – tämä ei ole nykypäivää.