Tilastokeskuksen mukaan työntekijöitä, joiden työaika vaihtelee nollan ja esimerkiksi 40 viikkotyötunnin välillä, on 83 000.
– On huolestuttavaa, että nollasopimuksilla työskentelevistä yli puolet ilmoittaa pääasialliseksi toiminnakseen ansiotyön. Vastentahtoisessa osa-aikatyössä ongelmat koskevat erityisesti ihmisten perustoimeentuloa, työministeri Lauri Ihalainen toteaa.
Hänen mukaansa pulmallista on myös nollatöiden kasautuminen naisille, joiden osuus tällaisissa sopimuksissa on 57 prosenttia.
– Tämä on selvä haaste myös työelämän tasa-arvon kannalta.
Ihalainen sanoo tiedotteessaan, että vähimmäistyöaikaan on etsitty tällä hallituskaudella kolmikantaista ratkaisua, mutta yhteisymmärrystä ei ole löytynyt.
– Yleisillä työehtosopimuksilla pystytään vastaamaan alakohtaisiin haasteisiin, mutta lainsäädäntöön tulisi määritellä vähimmäistyöajan yleiset kriteerit. Myös työmarkkinakeskusjärjestöt voivat tehdä liittotason sopijaosapuolille suosituksia ja sopimuksia asiantilan korjaamiseksi, Ihalainen toteaa.
Ihalaisen mielestä nollasopimukset eivät vastaa työntekijöiden käsitystä reilusta ja oikeudenmukaisesta työelämästä. Erityisen ongelmallisena hän pitää sitä, jos sopimuksella kierretään työntekijän oikeuksia.
– Pidemmällä tähtäimellä nollatyösopimusten käyttäminen ei ole osaavaa työvoimaa haluaville työnantajienkaan etu. Liiketoiminnan edellyttämät joustot työvoiman käytössä tulee tasapainoisesti sovittaa työntekijän turvaan, Ihalainen linjaa.