Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisäsen mukaan työllisyysasteen nostaminen vaatisi tulevalta hallitukselta vaikeitakin uudistuksia.
Hän huomauttaa työnantajien ilmoittaneen viime vuonna pelkästään julkiseen työnvälitykseen ennätykselliset 693 000 uutta avointa työpaikkaa.
– Kun 72 työikäistä sadasta on jo töissä, on helpot ratkaisut silloin käytetty ja vähän vaikeampiakin osin toteutettu. Yhä haastavammasta keinovalikoimasta on seuraavan hallituskauden päättäjien valittava – mieluiten mahdollisimman monia, Heikki Räisänen kirjoittaa TEM:n työpoliittisessa aikakauskirjassa.
Rekrytointiongelmat ovat samalla kärjistyneet ympäri maata, erityisesti puutteellisen osaamisen vuoksi. Ekonomistien mukaan työttömyys on laskenut viime vuosina rakennetyöttömyyden rajan lähelle tai jopa sen alle.
– Työmarkkinoiden taudinkuva vaikuttaa melko selkeältä: olemme rakennetyöttömyyden rajoilla ja tähän liittyen työvoiman saatavuus on vaikeutunut. Erityinen ongelma on se, että tämä tapahtuu työttömyysasteen ollessa edelleen näin korkea, Heikki Räisänen toteaa.
Noin seitsemään prosenttiin sijoittuvan rakenteellisen työttömyyden vuoksi monia työpaikkoja jää perustamatta, mikä johtaa menetettyihin arvonlisäyksiin ja veroihin sekä suurempiin työttömyysmenoihin.
Ansiotulojen verotusta tulisi keventää
Rakenteellista työttömyyttä voitaisiin alentaa esimerkiksi keventämällä työsuhdeturvasääntelyä, tiukentamalla työttömyysetuuksien tasoa ja kestoa sekä lisäämällä työttömien työnhakuvelvoitteita.
Huomattavaa työvoimapotentiaalia löytyisi myös esimerkiksi osatyökykyisistä. Uusi hallitus voisi samalla lisätä aktiivista työvoimapolitiikkaa ja keventää ansiotulojen verotusta tai työllistämiseen liittyvää verokiilaa.
– Palkanmuodostuksella on tässä myös huomattava merkitys, etenkin pienituloisilla, Heikki Räisänen lisää.
Hänen mukaansa tuleva hallitus tuskin saa kohennettua tilannetta ilman kunnianhimoista työllisyysohjelmaa. Myönteinen kehitys on myös hyvin riippuvaista talouskasvun jatkumisesta.
– Sen uskaltaa jo sanoa, että työllisyys on kyllä talouspolitiikan ytimessä jatkossakin, mutta ovatko vaikuttavat keinot tämän politiikan ytimessä, jää tulevien päätösten varaan, Räisänen pohtii.