Työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajat ovat yksimielisiä perhevapaauudistuksen kiireellisyydestä. Asia nousi esille Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) järjestämässä keskustelussa tänään Porin SuomiAreenalla.
– Perhevapaauudistus ehdittäisiin toteuttaa vielä tämän hallituksen aikana, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
Työmarkkinajärjestöt ja puolueet ovat esittäneet uudistuksesta toisistaan poikkeavia näkemyksiä, mutta Häkämies uskoo niiden olevan yhdistettävissä. Nyt pallo on hänen mukaansa hallituksella.
Jos hallitus käynnistäisi uudistuksen valmistelun syksyllä, laki voitaisiin hänen mukaansa hyväksyä 2018 ja se tulisi voimaan 2019.
Hän luonnehtii perhevapaauudistusta merkittävimmäksi jäljellä olevaksi työelämän uudistukseksi tällä vaalikaudella.
– Tähän saakka hallitus on ollut erimielinen perhevapaauudistuksen tarpeesta. Naisten työelämätasa-arvon ja työllisyysasteen kannalta uudistus on kuitenkin välttämätön. Toivon, että hallitus tarttuu toimeen.
EK:n helmikuussa esittelemä perhevapaamalli kannustaisi perheitä jakamaan vastuuta lapsen hoidossa molempien vanhempien kesken Ruotsin mallin tapaan.
”Aika kääriä hihat”
Palkansaajapuolen keskusjärjestöjohtajat ovat uudistuksen kiireellisyydestä samoilla linjoilla.
Nykyinen perhevapaamalli asettaa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan miehet ja naiset eriarvoiseen asemaan. SAK:n tavoittelee hänen mukaansa mallia joka edistää naisten etenemistä työurillaan, palkka-tasa-arvoa ja korkeamman työllisyysasteen saavuttamista.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola muistuttaa järjestönsä esittäneen 6+6+6-mallia, jossa käytettävissä oleva perhevapaa jakautuisi tasan äidille, isälle sekä vanhempien yhdessä jaettavaksi. Tämä malli ei kuitenkaan tule Palolan mukaan toteutumaan.
Koska paljon hyviä malleja on jo olemassa, uusia selvityksiä ei enää tarvita, vaan on aika kääriä hihat ja ryhtyä hommiin, hän sanoo.
Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder korostaa perhevapaauudistuksen tasa-arvoulottuvuutta.
Työelämän uudistuksilla on hänen mukaansa usein taipumusta jäädä yksittäisten elementtien korjailuksi. Perhevapaiden kohdalla pelkkä tuunaus ei riitä, vaan tarvitaan kokonaisuudistus, hän sanoo.
HEIKKI HAKALA