SAK, EK, Akava ja STTK painottavat, että Helsingin, Espoon ja Vantaan päätökset asuntorakentamisesta ovat keskeisiä Suomen talouskasvulle ja työmarkkinoiden toimivuudelle,
Helsingin seudun kuntien pitäisi järjestöjen mielestä rakentaa vuosittain 50 prosenttia enemmän uusia asuntoja. Kuntien olisi kaavoitettava ja investoitava enemmän sekä purettava kaavoituksen sääntelyä.
Helsingin seudun kuntien pitäisi rakentaa 18 000 uutta asuntoa vuosittain. Helsinkiin pitäisi saada vuosittain 7 500 uutta asuntoa, Espooseen 3 750 ja Vantaalle 3 000. Myös kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja olisi lisättävä.
Kaupunkien tulisi ylläpitää rakentamiskelpoista tonttivarantoa, jolla varmistetaan kerrostalojen rakentamistarpeet vähintään viideksi vuodeksi. Helsingin seudun kuntien pitäisi myös hankkia enemmän raakamaata asuntorakentamiseen. Tuloksekas maapolitiikka edellyttää järjestöjen mielestä tarvittaessa myös maanlunastuksen käyttöä.
Kuntien pitäisi järjestöjen mukaan luoda selkeät ja avoimet pelisäännöt maankäyttömaksujen ja muiden kaavoituskorvausten määräytymiselle täydennysrakentamisen vauhdittamiseksi. Keskusta-alueille, asemaseuduille ja joukkoliikenneyhteyksien lähistölle olisi rakennettava selvästi nykyistä enemmän asuntoja. Järjestöt uskovat, että tonttien tehokkaampi rakentaminen alentaa asumisen hintaa, jättää tilaa viheralueille ja takaa paremmat palvelut.
Kaupungit tarvitsevat myös normitalkoot lieventämään asuntojen hintaa korottavia tarpeettomia kaavamääräyksiä, jotka koskevat esimerkiksi autopaikkoja, julkisivumateriaaleja sekä talojen muotoa ja sijoittelua. Toisaalta normien karsiminen ei järjestöjen mukaan saa tarkoittaa laadusta tinkimistä.
Lisäksi työmarkkinajärjestöt vaativat, että asuinalueiden ensimmäisille asukkaille on turvattava toimivat joukkoliikenneyhteydet.