Työmarkkinakeskusjärjestöt EK, SAK, Akava ja STTK ehdottavat sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkiselle (vas.), että eduskunnalle annetaan pikaisesti lakiesitys koronarokottamisen korvausten tarkistamisesta.
Keskusjärjestöt esittävät, että sairausvakuutuslaissa olevaa korvaustaksaan korotetaan vähintään 16 euroon, ja että säännöksen voimassaoloa jatketaan vähintään vuodella eli 30.6.2023 saakka.
– Valtiovalta on katsonut tarpeelliseksi hyödyntää yksityisen terveydenhuollon palveluja mahdollisimman korkean rokottamiskattavuuden aikaansaamiseksi muun muassa kyseisellä säännöksellä ja tuoreella asetuksenmuutoksella, joka velvoittaa kunnat neuvottelemaan alueensa yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajien kanssa rokottamisesta koronatautia vastaan, toteavat EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
Lisäksi Uudenmaan kunnat ovat juuri päättäneet käynnistää toimet, jotka tähtäävät yksityisten palvelujen käytön lisäämiseen koronarokottamisessa.
Järjestöjen mukaan nämä linjaukset perustuvat muun muassa pahenevan hoitovajeen hallintaan ja uuden koronavariantin aiheuttamaan tarpeeseen nopeuttaa kolmannen rokotusannoksen antamista.
– Näissä molemmissa onnistuminen edellyttää, että julkiset ja yksityiset resurssit pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti, työmarkkinajohtajat toteavat.
Heidän mukaansa korvaustaksan korottaminen on tarpeen, koska kunnat aikovat laskuttaa yksityisiä terveyspalvelujen tuottajia rokotteiden toimittamisesta, vaikka itse rokotteet olisivatkin maksuttomia.
– Ilman korvaustaksan nostoa tavoite työterveyshuollon laajasta hyödyntämisestä jäisi saavuttamatta, koska työnantajille aiheutuisi rokotusten hankkimisesta liian suuret kustannukset. Lisäksi valtionvallan edustajat ovat usein todenneet, että koronasta aiheutuvat suorat kustannukset korvataan täysimääräisesti valtion varoista, he muistuttavat.