Hallitus päättää budjettiriihessään tämän viikon keskiviikkona ja torstaina, löytyykö perhevapaauudistuksen tekemiseen riittävästi valmiuksia.
Verkkouutisille kerrotaan hallituslähteistä, että perhevapaauudistuksesta käydään riihessä keskustelu koko hallituksen kesken.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) tapasi viime viikolla työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajat. STTK:n johtaja Katarina Murto kertoo, että tilaisuudessa käytiin yleisellä tasolla keskustelua eri osapuolten näkemyksistä.
– Odotamme, että hallitus linjaisi riihessä perhevapaajärjestelmän uudistamisesta, jotta valmistelu saataisiin liikkeelle. Ministeritapaamisessa ei sovittu mitään, Murto sanoo.
Pienet uudistukset eivät kelpaa
Työmarkkinakeskusjärjestöistä työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja palkansaajajärjestöistä SAK, STTK ja Akava ottivat reilu viikko sitten yhdessä kantaa, että perhevapaauudistus on aloitettava pikaisesti.
– Pienet, kosmeettiset uudistukset eivät vie asiaa eteenpäin eivätkä edistä naisten työmarkkina-asemaa, vaan se edellyttää kokonaisjärjestelmän tarkastelua, Murto sanoo.
Hän painottaa, ettei hallituksen pidä vielä tässä vaiheessa jumiutua yhteen tiettyyn malliin eikä kustannuksiin.
Myös EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari korostaa, että toimeksiannolla ei saa rajata liikaa uudistusta.
– Etukäteen ei pidä poistaa pöydältä asiakokonaisuuksia, joista ei saa puhua. Jos kaikki asettavat reunaehtoja tai kynnyskysymyksiä, meille ei jää jäljelle mitään. Kun käynnistetään kokonaisuudistus, pitää olla lupa miettiä ja selvittää kaikkia perhevapaisiin liittyviä asioita, Rantahalvari sanoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kotihoidontuen osalta ei pidä asettaa reunaehtoja.
Lisäksi Rantahalvari korostaa, että uudistuksen tavoitteiden täytyy olla selkeitä, eli työllisyyden edistäminen, naisten työmarkkina-aseman parantaminen, perhevapaiden käytön nykyistä tasaisempi jakautuminen ja työn ja perhe-elämän nykyistä parempi yhteensovittaminen.
Työmarkkinaosapuolten piikki ei ole auki
Työmarkkinakeskusjärjestöt vaativat, että uudistus on valmisteltava kolmikantaisesti eli valtio ja työmarkkinajärjestöt yhdessä. Työnantajat ja työntekijät rahoittavat sairausvakuutusmaksuillaan ansiosidonnaiset vanhempainrahat kokonaisuudessaan. Valtio kustantaa vain vähimmäismääräisenä maksettavat vanhempainpäivärahat.
Rantahalvarin mukaan uudistusta valmisteltaessa kustannukset täytyy pitää mielessä.
– Ei tässä piikki ole mitenkään auki. Eikä ainakaan työnantajien ja palkansaajien piikki, Rantahalvari painottaa.
STTK:n Murto sanoo kuitenkin, ettei mallin täydy olla kustannusneutraali, vaan pitäisi hakea parasta mahdollista järjestelmää.
Hänen mukaansa STTK on kannattanut pitkään 6+6+6-mallia, joka on tuomittu aiemmin liian kalliiksi uudistukseksi. Kyseisessä mallissa äidille ja isälle on kummallekin kiintiöity kuuden kuukauden perhevapaa ja lisäksi perheet saavat jakaa kuusi kuukautta haluamallaan tavalla.
Työmarkkinajärjestöjen mielestä tavoitteena pitäisi olla, että työ valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä, jolloin sen toteuttaisi käytännössä vasta seuraava hallitus.