Taloustieteen professori Markus Jäntin johtama työllisyyden tutkijaryhmä ehdottaa hallitukselle toimenpiteitä, jotka edistävät työllisyyttä tutkimusten mukaan.
– Olemme tehneet joukon ehdotuksia, joiden uskomme tutkimustulosten perusteella edistävän työllisyyttä. Olemme työssämme huomioineet, miten toimet vaikuttaisivat työllisyyden lisäksi tulojen jakautumiseen ja hyvinvointiin Suomessa, Markus Jäntti kertoo tiedotteessa.
Raportin johdannossa Jäntti toteaa, että tulonjakotavoitteiden huomioiminen saattoi olla vastoin työryhmän toimeksiantoa. Tutkijaryhmän tehtävänä oli tehdä esityksiä, joka tukevat työllisyyden kasvattamista 30 000 hengellä.
– Kapeasti työllisyyden näkökulmasta on mahdollista ja peräti todennäköistä, että työllisyys kohenisi, jos merkittävä osa aikuisväestölle suunnatusta sosiaaliturvasta poistettaisiin, Jäntti toteaa.
Hänen mukaansa perustuslain vuoksi tällainen toimenpide olisi kuitenkin mahdoton Suomessa.
Ei pyydetty edistämään budjettitasapainoa
Työministeri Tuula Haataisen (sd.) mukaan hallitus tarkastelee tutkijaryhmän ehdotuksia valmistellessaan taloutta vahvistavia työllisyystoimia.
– Käymme ehdotukset tarkasti läpi. Hallitus on sitoutunut tekemään hallituskauden loppuun mennessä jo tehtyjen työllisyystoimien lisäksi päätöksiä, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla, Haatainen sanoo tiedotteessa.
Jäntin työryhmää pyydettiin selvittämään toimenpiteiden seurauksia julkiselle taloudelle.
– Meitä ei vaadittu tai pyydetty pitäytymään ehdotuksissa, jotka edistävät budjettitasapainoa ja jotka alentavat julkisen talouden kokoa menojen vähenemisen ja/tai tulojen kasvamisen myötä. Katsommekin, että työllisyyden edistäminen on joiltain osin niin tärkeä tavoite, että toimenpide joka lyhyellä tähtäimellä kasvattaa julkisia menoja voi olla ja, niiltä osin kuin niin ehdotamme, onkin toimeenpanemisen arvoinen, Jäntti toteaa.
Pidemmän aikavälin seurauksia tutkijaryhmä ei laskenut.
Työttömyysturvan porrastuksen näyttö ”ristiriitaista”
Tutkijaryhmän raportissa todetaan, että tutkimusten mukaan työttömyysturvan tasolla on vaikutusta työttömyysjaksojen kestoon. Työttömyysturvan porrastaminen siten, että sen taso laskisi jo ennen päivärahakauden päättymistä ja työmarkkinatuelle siirtymistä saattaa tutkimuskirjallisuuden perusteella nopeuttaa työllistymistä.
Toisaalta tutkijaryhmän mukaan on myös tutkimusnäyttöä siitä, että työttömyysturvan tason pitäisi pikemmin nousta kuin laskea työttömyysjakson pitkittyessä Tutkimusnäytön ristiriitaisuuden vuoksi työryhmä ei ehdota työttömyysturvan porrastamista.
Tutkijaryhmä esittää toimenpiteinä, että työttömyysturvan kesto muutettaisiin suhdanneperusteiseksi. Päivärahakauden kesto olisi poikkeuksellisen hankalassa taloustilanteessa nykyistä pidempi ja muulloin nykyistä lyhyempi.
Lisäksi tutkijaryhmä ehdottaa, että työttömyysetuuden työssäoloehto perustuisi työnhakijan tuloihin ja päivärahan maksaminen automatisoitaisiin. Jos työnhakija laiminlöisi työnhakuun liittyvän velvollisuutensa, tästä seuraisi varoitus ennen sanktiota.
Kotihoidontukea ehdotetaan lakkautettavaksi
Jotta työnhakijat työllistyisivät nykyistä paremmin, tutkijaryhmä ehdottaa, että TE-toimistojen henkilökuntaa lisättäisiin, työnhakijoiden tapaamiset alkaisivat nykyistä aikaisemmin ja tietoteknologiaa hyödynnettäisiin laajemmin.
Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi tutkijaryhmä lisäisi muun muassa tehostettuja tukitoimia kuten työhönvalmennusta.
Lisäksi työryhmä ehdottaa, että kotihoidon tuki lakkautetaan. Raportin mukaan kotihoidon tuen lakkauttaminen nostaisi pienten lasten äitien työssäkäyntiä noin 10 prosenttiyksiköllä lapsen täytettyä noin 12 kuukautta.
Osa äideistä jäisi kuitenkin hoitamaan lapsia myös ilman kotihoidon tukea, mikä voisi johtaa korkeampaan lapsiperheköyhyyteen. Tämän varalle olisi mahdollista perustaa tulosidonnainen ja veronalainen lapsilisän, joka olisi sidottu lapsen ikään.