Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn mukaan kuntatalouteen vaikuttaneet veroratkaisut ja viime vuosien valtionosuuksien leikkaukset ovat johtaneet siihen, että monet kunnat ja kuntayhtymät eivät selviä lakisääteisistä tehtävistään nykyisellä rahoituksella.
– Kuluva vuosi on osoittanut, että talousahdinko on konkretisoitunut ennen kaikkea lisääntyneinä yt-neuvotteluina, Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäki sanoo.
Hänen mukaansa hallitusohjelman keskeinen tavoite työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin ”tuntuu enemmän kuin surkuhupaisalta ja sanahelinältä tilanteessa, jossa yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat jokapäiväistä uutisointia niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla”.
– Tulilinjalle julkisella sektorilla vähennyksissä ovat joutuneet erityisesti kuntien ja kuntayhtymien tukipalveluissa työskentelevät henkilöstöryhmät, sanoo Pihlajamäki.
Hänen mukaansa valtionosuuksien vähenemisen lisäksi kuntien ja kuntayhtymien ahdinkoa ovat heikentäneet kilpailukykysopimukseen sisältyneen lomarahaleikkauksen seurauksena tapahtunut verotulokarttuman pienentyminen.
Jytyn puheenjohtajan mukaan kunnissa on jouduttu viime vuosina yhä haastavampaan tilanteeseen johtuen kunnallisveron kertymien ennustamisen muututtua aiempaa vaikeammaksi. Jyty vaatiikin verontilityksen järjestelmään sellaisia uudistuksia, jotka parantaisivat verotulojen kertymisen luotettavaa ennustettavuutta ja siten budjettien laatimista.
Menneet vuodet ovat Pihlajamäen mukaan osoittaneet, että kuntien normienpurkutalkoot olivat floppi.
– Vähintä mitä hallitus voi tehdä, on osoittaa kuntien kontolle sälytettäville uusille tehtäville täysi rahallinen kompensaatio. Uudet tehtävät eivät ole vähäpätöisiä, sillä esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisen ja oppivelvollisuusiän pidentämisen sinällään hyvistä päätöksistä koituvat lisäkustannukset eivät ole pieniä ja odottavat nurkan takana, hän muistuttaa.
Pihlajamäki korostaa myös, että mitkään vaalilupaukset eivät toteudu sillä, kuten on nähty, että ne luvataan kirjoittaa lakiin.
– Kuntien perus- ja hyvinvointipalveluja ei saada kuntoon millään muulla kuin euroilla. Kuntien valtionosuudet ovat tässä suhteessa kaiken perusta.