Ministeriöiden kansliapäälliköiden yhteisessä Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjassa esitetään 12 näkemyskokonaisuutta Suomen seuraavien vuosien avainhaasteista ja keskeisistä mahdollisuuksista tulevalla hallituskaudella.
– Yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta osaamis- ja koulutustason nostaminen, työllisyysaste ja sosiaaliturvan uudistaminen muodostavat toisiinsa kytkeytyvän kokonaisuuden. Hyvinvointivaltion rahoitus edellyttää työllisyysasteen lähentymistä muiden pohjoismaiden tasolle, kohoten jopa 80 prosenttiin.
– Sosiaaliturvan uudistaminen taas käynnistetään päätöksillä tavoitteista ja arvovalinnoista. Lisäksi työperusteisen maahanmuuton lisääminen on tarpeen, asiakirjassa todetaan, todetaan valtioneuvoston tiedotteessa.
Ilmiöitä ja ratkaisuja on peilattu kolmeen päämäärään, joiden tavoittelu yhdistää kaikkia ministeriöitä. Päämäärät ovat yhdenvertaisuuden edistäminen, kestävä kasvu sekä turvallinen ja vakaa yhteiskunta. Kokonaisuutena tavoitellaan yhteiskunnan kestävyyttä pitkällä aikavälillä ja katse on vaalikautta pidemmällä.
Mahdollisuudet Suomelle -asiakirja tarjoaa tietopohjaa ja laaja-alaisen virkamiesnäkemyksen kevään vaalikeskusteluihin ja hallitusohjelman valmisteluun. Julkaisussa tunnistetaan keskeisiä muutosilmiöitä ja nimetään ratkaisukokonaisuuksia, jotka ovat merkittäviä tulevan hallituskauden aikana.
Kansliapäälliköiden keskeisin viesti on, että hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaaminen edellyttää merkittäviä uudistuksia 2020-luvulla. Asiakirjan tavoite on osaltaan tukea seuraavan hallituksen edellytyksiä erityisesti vaikeiden päätösten tekemiseen.
Sitoutuminen ilmastonmuutoksen hillintään edellyttää globaalisti ja Suomessa merkittäviä politiikkatoimia, joista tulee päättää pikaisesti. Lisäksi, jos tulojen ja menojen välistä epätasapainoa ei korjata, voi julkinen velka tulevaisuudessa kasvaa hallitsemattomaksi.
Asiakirjan mukaan väestörakenteen muutos on tässä tärkeässä roolissa. Molemmat näistä haasteista tarjoavat myös mahdollisuuksia. Globaalilla tasolla tarvitaan ratkaisuja ja investointeja, joissa Suomella voi olla rooli.
Suurimmat kestävän kasvun mahdollisuudet liittyvät kansliapäälliköiden mukaan teknologiamurrokseen ja globaalien trendien haltuunottoon.
– Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen, sääntöpohjaisen järjestelmän sekä vakaan ja turvallisen EU:n edistämiseksi. Uudenlaisessa riskiympäristössä täytyy kiinnittää huomiota muun muassa hybridi- ja kyberturvallisuuteen.
– Turvallisessa oikeusvaltiossa vahvistetaan osallisuutta, osallistumisoikeuksien ja aktiivisen osallistumisen toteutumista sekä hyviä väestösuhteita. Myös kansallista puolustuskykyämme on tarpeen ylläpitää pitkäjänteisesti.
Asiakirjan kirjoittamiseen osallistuivat:
Valtiosihteeri Paula Lehtomäki, valtioneuvoston kanslia
Valtiosihteeri Matti Anttonen, ulkoministeriö
Kansliapäällikkö Pekka Timonen, oikeusministeriö
Kansliapäällikkö Ilkka Salmi, sisäministeriö
Kansliapäällikkö Jukka Juusti, puolustusministeriö
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki, valtiovarainministeriö
Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, opetus- ja kulttuuriministeriö
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö
Kansliapäällikkö Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö
Kansliapäällikkö Jari Gustafsson, työ- ja elinkeinoministeriö
Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, sosiaali- ja terveysministeriö
Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö