Talousasiantuntijat pitävät uusia rakenneuudistuksia perusteltuina, mikäli Suomen työllisyysastetta halutaan hilata lähemmäs muita Pohjoismaita. Työikäistä väestöä olisi saatava nykyistä laajemmin työmarkkinoiden käyttöön.
– Ensinnäkin pitäisi estää nuorten syrjäytymistä. Sillä on suuret vaikutukset, koska nuorena syrjäytyminen vaikuttaa koko työuraan. Tämä työ täytyy aloittaa jo päiväkodista ja jatkaa koko koulutusajan. Koulutusajan loppupäässä oppivelvollisuusiän nosto on yksi konkreettinen keino. Koulutusta täytyisi ylipäätään miettiä, koska nuorten koulutusasteen nousu on huolestuttavasti pysähtynyt, Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) ennustepäällikkö Janne Huovari sanoo Verkkouutisille.
– Aktiivi-ikäisillä perhevapaauudistus on yksi keino parantaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Ikääntyneiden työllisyysaste on jo noussut merkittävästi viimeisten reilun 10 vuoden aikana, mutta lisää olisi syytä tehdä.
Hallituksen suunnittelema muutos alle 20 hengen yritysten irtisanomissuojaan on kuumentanut syksyn poliittista keskustelua. Ay-liike on jo ilmoittanut lakimuutosta vastaan suunnatuista poliittisista mielenilmauksista.
Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista on perusteltu työllistämisen kynnyksen laskemisella. Hallituksen mukaan uusia reformeja tarvitaan, sillä rakenteellisen työttömyyden rajat ovat jo tulossa vastaan.
Huovari pitää irtisanomissuojan vaikutusta työllisyyteen monitahoisena asia. Taloudellisista ja tuotannollisista perusteista irtisanominen on Suomessa kansainvälisesti vertaillen jouhevaa, henkilöperusteinen taas suhteellisen vaikeaa.
– En usko, että alle 20 hengen yrityksissä irtisanomiset helpottaminen lisäisi työllisyyttä merkittävästi. Järkevämpää olisi tarkastella irtisanomissuojaa koko yrityskentässä ja miettiä irtisanomisehtojen yhteydessä myös irtisanomiskustannuksia ja työtekijöiden irtisanoutumisen ehtoja. Voitaisiin esimerkiksi ehtojen höllentämisen yhteydessä lisätä työnantajan kustannuksia irtisanomisesta ja helpottaa irtisanoutuvan työtekijän työttömyyskorvauksen ehtoja.
Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Meri Obstbaum toteaa, että muita Pohjoismaita matalampaa työllisyysastetta selittää hyvin pitkälti osa-aikatyön vähäisyys.
– Tämä havainto on ristiriidassa sen kanssa, että osa-aikatyön kannustimien arvioidaan olevan Suomessa varsin hyvät, Obstbaum sanoo Verkkouutisille.
Hän pitää mahdollisena, että irtisanomissuojan helpottaminen voisi kasvattaa tuottavuutta. Parhaassa tapauksessa työmarkkinoiden dynamiikka lisääntyisi ja oikeat tekijät löytäisivät oikeisiin työpaikkoihin.
– Tuottavuuden parantumisen pitäisi pitkällä aikavälillä näkyä myös joko reaalipalkkojen nousuna tai työllisyydessä.
– Työllisyyden kannalta irtisanomissuojan helpottaminen ei ole erityisen merkittävä uudistus, mutta toisaalta mikä olisi. Työllisyyden parantamiseksi tarvitaan keinoja laajalla rintamalla. Erityisesti nuorten aikuisten työllisyyskehitys on viimeisen vuosikymmenen ajan jäänyt jälkeen muista. Tähän tulisi kiinnittää huomiota, Obstbaum toteaa.
Sosiaaliturvan uudistaminen haastaa seuraavaa hallitusta
Obstbaumin mukaan myös esimerkiksi oppisopimuskoulutusten kehittämistä tulisi tarkastella.
– Eri työllisyystoimien vertailu on hyvin hankalaa, mutta oppisopimuskoulutuksen tapaiset toimet ovat mielestäni houkuttelevia siksi, että niillä pyritään laskemaan työllistymisen kynnystä erityisesti niille, jotka kärsivät taantumista eniten, kuten nuorille työmarkkinoille tulijoille ja heikosti koulutetuille, Obstbaum sanoo.
– Tätä kautta olisi kenties mahdollista lyhentää työttömyysjaksojen keskimääräistä kestoa.
Suurten puolueiden välillä vaikuttaa olevan samankaltaisia näkemyksiä siitä, että sosiaaliturvan uudistaminen tulee olemaan seuraavan vaalikauden tärkeimpiä hankkeita. Huovarin mukaan kokonaisuudistus olisi ”hyvä, mutta haastava hanke”. Suurimpana vaarana on, että mitään ei saada tehtyä.
– Esimerkiksi alle 20 hengen irtisanomisen helpottaminen tai aktiivimalli ovat esimerkkejä uudistuksista, joilla on pyritty pienillä osaratkaisuilla puuttumaan tiedostettuihin ongelmiin. Lopputulokseen ei oikein kukaan ole tyytyväinen, mutta jostain on täytynyt aloittaa, jos jotain halutaan saada aikaiseksi, Huovari sanoo.