Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteen mukaan työllisyys kasvaa kuluvana vuonna 55[nbsp]000 ja vuonna 2022 vielä 22[nbsp]000 työllisellä. Koronaa edeltävä työllisyyden taso ylitetään jo tänä vuonna. Hyvän talouskehityksen myötä työllisyysasteen ennustetaan nousevan 73,8 prosenttiin vuonna 2023.
Ennuste nojaa oletukseen, että rajoitustoimet ovat pääosin ohi ja talouden palautuminen jatkuu. Riski rajoitustoimien uudelleen käyttöönotosta luo ennusteelle epävarmuutta. Ennusteessa käytetään työvoimatutkimuksen vuoden alusta käyttöön otetun uuden laskentatavan mukaista sarjaa, jolloin työllisyysaste on noin prosenttiyksikön alempi kuin aikaisemmin.
Työllisyyden kasvu on viime aikoina painottunut erityisesti osa-aikatyön lisääntymiseen. Jatkossa osa-aikatyön kasvun ennustetaan taittuvan, mikä hieman hidastaa työllisyyskasvua.
Työmarkkinoiden hyvä vire on vetänyt väkeä työnhakuun työvoiman ulkopuolelta ja työvoiman osuus työikäisestä väestöstä on jo korkeimmillaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Työmarkkinaennuste odottaa työvoimaosuuden nousevan 68 prosenttiin vuonna 2023, mikä on merkittävästi korkeampi osuus kuin ennen pandemian alkua vuonna 2019, jolloin se oli 65,8 prosenttia.
Hyvän suhdannekehityksen ohella työvoimaosuutta nostaa vanhimpien ikäluokkien työvoimaosuuden vahva kasvu, väestön väheneminen ja osa-aikatyön lisääntyminen.
Rekisterityöttömyys eli TE-toimistojen työttömien työnhakijoiden määrä – mukaan lukien lomautetut – laskee nopeasti tulevina vuosina. Vuonna 2023 päästään koronaa edeltävän tason alapuolelle. Nuorisotyöttömyydessä kehitys on erityisen myönteistä. Lomautettujen määrä palaa normaalilukemiin viimeistään ensi keväänä.
Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut huippulukemiin, ja jo yli 40 prosenttia kaikista rekisterityöttömistä on pitkäaikaistyöttömiä. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi kuitenkin kesällä laskuun nopeammin kuin oli aiemmin ennustettu, ja laskun ennustetaan jatkuvan tasaisena.
– Työttömien työnhakijoiden määrä ei palaa koronakriisiä edeltävälle tasolle yhtä nopeasti kuin työllisyys. Pitkäaikaistyöttömien määrä on nyt poikkeuksellisen suuri, ja se purkautuu hitaasti. Osa-aikaisia työsuhteita on syntynyt paljon, mutta moni kokoaikaisen vakituisen työnsä menettänyt on edelleen vailla työtä. Työmarkkinaennusteen mukaan vuoden 2023 aikana pääsemme kuitenkin hyvin lähelle hallituksen vanhan mittaustavan mukaista 75 prosentin työllisyystavoitetta, sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Ilahduttavinta hänen mukaansa on se, että nuorisotyöttömyys näyttäisi vähenevän vauhdikkaasti.
– Näin mahdollistuvat ne pitkät työurat, jotka helpottavat kestävyysvajettamme. Ja ennen muuta tämä on nuorten tulevaisuusoptimismin kulmakivi. Työvoiman saatavuus taas on palannut keskeiseksi työllisyyden kasvun rajoitteeksi. Odotan, että toukokuussa 2022 voimaan tuleva pohjoismainen työvoimapalvelumalli parantaa myös työvoiman kohdentumista avoimiin työpaikkoihin, Pylkkänen sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste perustuu tilastolliseen aikasarja-analyysiin, jossa hyödynnetään suhdanneindikaattoreiden, työmarkkinatilastojen ja politiikkainformaation lisäksi valtionvarainministeriön bruttokansantuote-ennustetta sekä Tilastokeskuksen väestöennusteita.