Ei valetyöllisiä – työllisyysluvut ovat todella kasvaneet

Asiantuntijoiden mukaan työllisyysasteen nousun taustalla ei ole 'kikkailu'.

Tuoreimman työvoimatutkimuksen mukaan kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu työllisyysasteen trendi oli 71,8 prosenttia. Luku on hyvin lähellä hallituksen tavoittelemaa 72 prosenttia, joka näillä näkymin ollaan ylittämässä lähikuukausien aikana.

Arvostelijoiden mukaan tilastoissa on mukana ”valetyöllisiä”, jotka ovat töissä vain joitain tunteja viikossa. On myös väitetty, että työttömiä on ”siivottu pois” tilastoista karensseilla ja aktiivitoimilla.

Tilastokeskuksen työmarkkinatilastojen asiantuntijat Ulla Hannula ja Liisa Larja oikovat blogitekstissään virheellisiä käsityksiä.

Vuoden toisella neljänneksellä työllisyyden kasvu on pää­asiassa tullut yksityisellä sektorilla kokoaika­työtä tekevistä, jolloin työllisiä oli 79 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä 12 000 teki osa-aikatyötä palkan­saajana.

– Yrittäjyyden lisäys työllisyyden kasvusta oli vain 4 000. Yhden tunnin työskennelleitä ei tilastossa juuri ole, mutta yhden päivän viikossa työskennelleitä jonkin verran, Hannula ja Larja toteavat.

Jos opiskelijoiden ja eläkeläisten osa-aikatyötä ei lasketa, oli alle 10 tuntia viikossa tekeviä työllisiä toisella neljänneksellä 3 000 enemmän kuin viime vuonna.

– Kun vertaa lukuja tuohon 79 000 uuteen työlliseen, voi todeta, että kyllä työllisyys on pää­asiassa kasvanut ihan perinteisellä vakituisella kokopäivä­työllä.

Poimintoja videosisällöistämme

Osa-aikatyötä tekevien määrän kasvu on jatkunut jo lähes kaksi vuosikymmentä. Myös määräaikaisia työsuhteita solmitaan aiempaa enemmän.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoissa toimenpiteissä olevia henkilöitä ei lasketa työttömiksi työnhakijoiksi. Työttömyysturvan saaminen ei kuitenkaan vaikuta määrittelyyn.

– Näin ollen karenssien lisääntyminen ei ”putsaa” työnvälitys­tilaston työttömiä. Ihmisten toimeen­tuloon se toki vaikuttaa.

Hannula ja Larja toteavat, että virallinen työttömyysaste lasketaan työvoima­tutkimuksesta kansain­välisten määritelmien mukaan.

– Työttömyys­asteeseen politiikka ja lain­säädäntö vaikuttavat vain, jos ne saavat ihmiset työllistymään tai muuten muuttamaan käyttäytymistään.

Mainos