”Työllisyyden tulisi olla vasta toinen tavoite”

Ekonomistin mukaan parhaassa tapauksessa 60000 lisätyöllistä saataisiin ilman julkisen sektorin lisärekrytointeja.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelman talouspolitiikan päätavoitteiksi on asetettu 75 prosentin työllisyysaste ja julkisen talouden tasapaino vuoteen 2023 mennessä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen kyseenalaistaa rinnakkaisten tavoitteiden mielekkyyden. Hänen mukaansa julkisen talouden tasapainon tulisi olla ensisijainen tavoite ja työllisyyden vasta toissijainen.

Pakarinen viittaa Twitterissä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan laskelmaan työllisyysasteen vaikutuksesta julkiseen talouteen.

– Työllisyyden kohenemisen budjettivaikutuksen suuruus ja suunta riippuvat ennen muuta työllistyvän henkilön työnantajasektorista, sosiaalietuuksien käytöstä sekä veroasteesta – niin ennen työllistymistä kuin sen jälkeenkin, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kirjoittaa kolumnissaan.

Parhaassa tapauksessa 60 000 lisätyöllistä saataisiin ilman julkisen sektorin lisärekrytointeja. Rahoitustasapaino paranisi lähes 2,5 miljardia euroa, jos työllisyysasteen nousu nojaisi vain yksityisen sektorin työn kysynnän kasvuun.

Vastaava työllisyyden nousu pelkästään julkisyhteisöissä heikentäisi budjettitasapainoa reilut 0,5 miljardia euroa, koska palkat maksetaan verovaroista.

Etlan makromallin mukaan jokainen kymmenen työpaikan lisäys julkisella sektorilla syrjäyttää muutaman vuoden kuluessa vähintään yhden yksityisen sektorin työpaikan. Tällöin budjettitasapaino heikkenee jopa noin 700 miljoonaa euroa.

Ulkomaisen ammattiväen tulo yksityisten työnantajien palvelukseen parantaisi budjettitasapainoa 1,8 miljardia euroa. Vastaavasti tasapaino heikkenisi 1,2 miljardia euroa, jos työllistäjänä olisi julkisyhteisösektori.

– Laskelma osoittaa, kuinka olennaista on saada mahdollisimman moni Suomessa jo asuva työllistymään, Aki Kangasharju toteaa.

Mainos