Danske Bank nostaa kasvuennustettaan tälle ja ensi vuodelle, sillä Suomen talouden kasvu on pankin mukaan jatkunut odotettua vahvempana.
Nyt pankin ekonomistit odottavat kasvun yltävän tänä vuonna 1,5 prosenttiin ja ensi vuonna yhteen prosenttiin, kun aiemmin tälle vuodelle ennustettiin 1,2 prosentin ja ensi vuodelle 0,8 prosentin kasvua. Vuonna 2021 maailmantalouden uskotaan elpyvän, ja Suomen kasvun ennustetaan kiihtyvän 1,4 prosenttiin viennin ja investointien tukemana.
Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan Suomen talouskasvu on yllättänyt positiivisesti syksyllä, eikä ennakoitu hidastuminen ole toteutunut.
– Kotitaloudet saavat tukea palkankorotuksista, matalasta korkotasosta ja alhaisesta inflaatiosta. Yksityinen kulutus kiihtyi syksyllä, ja palkansaajien ostovoima jatkaa ennustejaksolla loivassa nousussa. Asuntovelalliselle lähivuodet näyttävät korkojen osalta rauhoittavilta, hän arvioi pankin ennusteessa.
Kirkastuvan suhdannekuvan takana on pankin mukaan kuitenkin myös huolia. Syksyn luottamuskyselyt kertovat yritysten ja kotitalouksien heikentyneistä odotuksista. Työttömyysasteessa on nähty jopa lievää nousua. Työllisyysaste on sen sijaan syksyllä hiipinyt vielä ylöspäin, tosin selvästi aiempaa loivemmalla kulmakertoimella.
– Työmarkkinasyksy on ollut pelätyn riitaisa, ja lakot varjostavat talouskehitystä. Samaan aikaan työllisyyden kasvu on hyytynyt avoimien työpaikkojen ennätyksellisestä määrästä huolimatta. Taantumalta voidaan silti välttyä, jos kotitalouksien kantokyky riittää siihen saakka, kunnes kansainvälisen talouden tilanne lähtee asteittain paranemaan, Appelqvist arvioi.
Elvytys tarvitsee rinnalleen rakenteellisia uudistuksia
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan orastavat merkit kertovat kansainvälisen suhdannetilanteen vakautumisesta, mutta kunnon eväät uuteen nousukauteen puuttuvat ja kauppasota pitää investointipäätösten tekijät odottavalla kannalla.
– Kansainvälinen kauppa ja investoinnit voivat piristyä vuonna 2021, jos kauppasota laantuu, hän ennustaa.
Globaali suhdanne on hänen mukaansa viilentynyt erityisesti teollisuudessa, mutta palvelualoilla tilanne on parempi ja kasvu voi jatkua, sillä työttömyyden aleneminen ja palkankorotukset tukevat yksityistä kulutusta useissa maissa.
Kuoppamäki muistuttaa, että keskuspankit eivät pysty yksin palauttamaan talouskasvua ja rahapolitiikan perinteiset keinot ovat vähissä etenkin euroalueella, missä ohjauskorot ovat jo ennätysalhaalla ja arvopapereiden osto-ohjelma on jälleen käynnistetty.
– Euroopan keskuspankin väistynyt pääjohtaja Mario Draghi heitti syksyllä elvytyspallon euroalueiden valtioille. Kaikilla mailla ei ole tähän kuitenkaan mahdollisuutta tai halua. Talouden resurssit, kuten työvoima, ovat kuitenkin likimain täyskäytössä monissa EU-maissa, joten finanssipoliittinen elvytys tarvitsisi rinnalleen rakenteellisia uudistuksia ja tehokkaammin toimivaa yhteismarkkinaa, Kuoppamäki painottaa.