Tämä ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometri 2013 –julkaisusta. Barometri kuvaa työelämän laadun kehitystä palkansaajien näkökulmasta.
– Ponnistelut työelämän laadun ja turvallisuuden kehittämiseksi tuottavat tuloksia. Osassa työpaikoista on jo havahduttu työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksien merkitykseen. Vaikeassa taloustilanteessa onkin äärettömän tärkeää pitää osaavasta työvoimasta kiinni ja rakentaa yhdessä pohjaa tulevalle, työministeri Lauri Ihalainen (sd.) sanoo.
Neljä viidestä palkansaajasta sanoi, että vuonna 2013 osaamisesta ja työympäristön turvallisuudesta huolehditaan työpaikalla ainakin jossain määrin. Etenkin pienillä työpaikoilla on edistytty. Ero suurempiin organisaatioihin, joissa kehittäminen on tavallisempaa, on kaventunut.
– Tulevaisuuden työpaikat löytyvät enenevässä määrin pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Tulokset osoittavat, että osaamiseen ja työturvallisuuteen panostetaan, Ihalainen toteaa.
Työntekijöiden mahdollisuudet osallistua oman työpaikan kehittämiseen ovat myös aiempaa paremmat. Silti vuonna 2013 hyvät mahdollisuudet oli vain noin puolella vastaajista.
Lisäksi eri työntekijäryhmien väliset erot osallistumisessa, oppimisessa sekä vaikuttamisessa omaan työhön ovat säilyneet suurina läpi 2000-luvun. Ylemmille toimihenkilöille nämä ovat selvästi yleisempiä kuin muille.
Työturvallisuus ja työkyky hyvällä tasolla
Työympäristön turvallisuus huomioidaan työpaikoilla entistä paremmin. Viime vuonna niiden osuus, jotka vastasivat, että työpaikalla kiinnitetään paljon huomiota työympäristön turvallisuuteen, on huipussaan 16 vuoteen, 38 prosenttia. Samalla ainoastaan kolme prosenttia sanoi, että turvallisuusseikkoja ei ole lainkaan huomioitu.
Palkansaajista 90 prosenttia tuntee työkykynsä hyväksi tai melko hyväksi. Osuus on pysynyt samalla tasolla viime vuodet.
Työntekijät kokevat fyysisen työkykynsä heikommaksi kuin toimihenkilöt, mutta henkisessä työkyvyssä ei juuri ole eroja. Fyysisten riskien lisäksi työkykyä heikentävät muun muassa huoli työn jatkumisesta, heikot vaikutusmahdollisuudet sekä epäasiallinen kohtelu työpaikalla.
Työolobarometri on tehty joka syksy vuodesta 1992 lähtien. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen yhteydessä tekemiin palkansaajien haastatteluihin.