– Nyt ei ole aika lamaantua, vaan meidän tulee päättää ripeästi seuraavista toimista, toteavat Varman toimitusjohtaja Risto Murto, Elon toimitusjohtaja Satu Huber, Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen ja Veritaksen toimitusjohtaja Carl Pettersson vetoomuksessaan päättäjille.
He sanovat, että Suomessakaan emme osanneet riittävästi varautua näin nopeaan, laajaan ja vakavaan pandemiaan, vaikka huoltovarmuutemme on ollut moniin muihin maihin verrattuna hyvällä tasolla.
– Me emme tiedä, kuinka virus käyttäytyy tai kuinka nopeasti taudille löydetään hoitavia tai estäviä lääkkeitä. Emme myöskään tiedä, seuraako koronavirusepidemian ensimmäistä aaltoa pian toinen aalto. Siksi meidän pitää varautua pahimpaan, Murto, Huber, Pölönen ja Pettersson sanovat.
– Meidän tulee nostaa tehohoidon kapasiteettia nopeasti ylös. Monissa muissa maissa on muutettu käyttökelpoisia rakennuksia sairaaloiksi. Myös meidän kannattaa ryhtyä tähän, sillä se on hyvin halpa vakuutus verrattuna seurauksiin siitä, että sairaala- ja tehohoitopaikkoja olisi liian vähän epidemian saavuttaessa huippunsa, toimitusjohtajat jatkavat.
Heidän mukaansa pitäisi pystyä myös jäljittämään kattavasti tartuntaketjut, testaamaan nopeasti laaja joukko ihmisiä, asettamaan altistuneet karanteeniin ja eristämään sairastuneet, sillä emme voi vielä tässä vaiheessa sulkea pois mitään koronavirusinfektion käyttäytymisen muotoa. Muualla on saatu hyviä tuloksia laajoilla testauksilla.
– Nämä toimenpiteet maksavat, mutta uskomme näiden olevan investointeja, jotka kannattaa tehdä. Jos investoimalla terveydenhuollon kapasiteetin kasvattamiseen voimme säästää ihmishenkiä ja samalla lieventää tai lyhentää epidemian kestoa, nämä investoinnit maksavat nopeasti itsensä takaisin. Emme voi koko yhteiskuntana olla eristyksissä merkittäviä aikoja, Murto, Huber, Pölönen ja Pettersson toteavat
Heidän mukaansa se olisi tuhoisaa ja aiheuttaisi lisää inhimillistä kärsimystä, sillä jo lyhyellä aikavälillä yrityksiä kaatuu, ihmiset joutuvat työttömiksi tai heidät lomautetaan määräämättömän pituisiksi ajoiksi.
– Inhimillisten tappioiden lisäksi olemme kohtaamassa suuria taloudellisia menetyksiä. Talousromahduksen hinta voi ylittää pankkikriisien kovimmatkin kokemukset.
Toimitusjohtajat toteavat, että epidemian pitkittymisellä on erittäin vakavat taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset seuraukset.
– Mitä nopeammin saamme yhteiskunnan pysäyttäneet rajoitukset purettua, sitä vähemmillä konkursseilla, työttömyydellä sekä kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin velkaantumisella selviämme. Lisäksi muista maista on jo nähty, että eristäytymisen sosiaaliset seuraukset: passivoituminen, liikkumattomuus, alkoholismi ja mielenterveysongelmat kasvavat nopeasti.
– Merkittävät ja nopeat investoinnit terveydenhuollon kapasiteetin lisäämiseen ja viruksen pysäyttämiseen ovat nyt tarpeen, jotta epidemian ja sulkutoimien kestoa saadaan lyhennettyä. Tähän julkinen ja yksityinen sektori tulisi nopeasti valjastaa.
– Vetoamme suomalaisiin päättäjiin, jotta samalla kun pyrimme hidastamaan viruksen leviämistä, myös käynnistettäisiin ripeästi tarvittavat toimet epidemian keston rajaamiseksi, sanovat Murto, Huber, Pölönen ja Pettersson.