Vuosi on rahoitusmarkkinoihin liittyvistä epävarmuuksista huolimatta lähtenyt sijoittajan näkökulmasta vahvasti käyntiin. Ensimmäisellä neljänneksellä työeläkevarojen määrä nousi 6,2 miljardilla, kertoo Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysi.
– Keväällä rahoitusmarkkinoilla on näkynyt melko suurta optimismia, ja tämä näkyi myös työeläkevakuuttajien sijoitustuotoissa, toteaa Telan analyytikko Peter Halonen.
Eläkevarat ovat nyt kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla. Sijoitusten reaalituotto ensimmäisellä neljänneksellä oli 2,8 prosenttia.
– Talouskasvuodotukset ovat nousseet globaalisti, kun eri mantereilla on saatu positiivisia lukuja reaalitaloudesta. Talousluvut ovat olleet päällisin puolin ilahduttavan myönteisiä esimerkiksi talouskasvun, työllisyyden, yritysten tulosten ja inflaation suhteen, Halonen listaa.
Myönteisestä vireestä kertovat myös eri taloustoimijoiden luottamusindikaattorit. Optimismi näkyi etenkin osakemarkkinoiden suotuisana kehityksenä.
– Toisaalta alkuvuotta leimasivat poliittiset riskit eri puolilla Atlanttia. Pelkona tälle vuodelle on myös merkittävien keskuspankkien rahapolitiikan mahdolliset kiristämistoimet, Halonen kertoo.
Parhaimmat tuotot saatiin jälleen osakemarkkinoilta. Viime vuonna osakkeiden ja osaketyyppisten sijoitusten osuus nousi ensimmäistä kertaa yli 50 prosentin ja oli maaliskuun lopussa 99,4 miljardia (51 %). Varoista oli 79,2 miljardia (40,7 %) korkosijoituksissa ja kiinteistösijoituksissa noin 16,2 miljardia (8,3 %).
– Suomen työllisyyden kehitys ja talouskasvu ovat aivan olennaista eläkkeiden rahoituksen kestävyyden kannalta. Ne määräävät sen, kuinka paljon eläkemaksuista saadaan varoja maksussa oleviin eläkkeisiin, Halonen toteaa.
Tuorein Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennustelaskelma on tehty oletuksilla, joiden mukaan työllisyysaste ja talouskasvu paranevat hitaasti. Nykyinen työllisyysaste, 69,2 prosenttia, ja sen kehitys ovat linjassa laskelman oletusten kanssa.
– Mikäli talous ja työllisyys kohenevat oletuksia nopeammin, se tukee eläkkeiden rahoitusta ja pienentää eläkemaksun korotuspainetta 2020-luvulla. Palkansaajille tämä tarkoittaa enemmän käteen jäävää rahaa ja työnantajille pienempiä työvoimakustannuksia, Halonen sanoo.