Verkkouutiset

Air Francen kone laskeutuu Rovaniemelle. LEHTIKUVA / JOUNI PORSANGER

Tyhjät koneet suhaavat Euroopan taivaalla – tästä ”haamulennoissa” on kyse

Finnair ei haamulentoja lennä.

Euroopan unioni on löytänyt itsensä keskeltä kiivasta keskustelua lentokenttien lähtö- ja saapumisaikojen käytöstä ja niin sanotuista haamulennoista.

Lufthansan toimitusjohtajan Carsten Spohrin ulostulo Frankfurter Allgemeiner Sonntagszeitung-lehdessä koskien konsernin ”haamulentoja” toi ilmailualalla pitkään tiedossa olleen asian myös suuren yleisön tietoisuuteen.

– Meidän on suoritettava 18[nbsp]000 ylimääräistä, tarpeetonta lentoa talvella vain turvataksemme nousu- ja laskeutumisoikeutemme, Spohr sanoi.

Ilmastoystävällisiä poikkeuksia on löydetty pandemian aikana lähes joka puolelta maailmaa, mutta EU ei salli sitä samalla tavalla. Tämä vahingoittaa ilmastoa, ja on täysin päinvastoin kuin EU:n komissio haluaa saavuttaa ”Fit for 55” –suunnitelmallaan, toteaa Carsten Spohr saksalaisen lehden haastattelussa.

Spohrin mukaan haamulentojen lisäksi Lufthansa joutuu perumaan 33[nbsp]000 talvikauden suunniteltua lentoa omikronin vähentäessä matkustuskysyntää.

Pian Lufthansan toimitusjohtajan ulostulon jälkeen Ryanairin toimitusjohtaja Michael O’Leary totesi lausunnossaan, että Lufthansan  ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu – myydä lennot halvemmalla kuluttajille.

Ryanair ei kuitenkaan ole täydellinen roolimalli asiassa, sillä halpalentoyhtiö on operoinut myös haamulentoja pandemian aikana.

Mikä ihmeen haamulento?

Niin sanotuilla haamulennoilla tarkoitetaan tyhjiä tai lähes tyhjiä lentovuoroja, joita lennetään tärkeiden nousu- ja laskeutumisvuorojen eli slottien säilyttämiseksi.

Nousu- ja laskeutumisvuorojen kallis hinta ruuhkaisilla lentokentillä ja niiden niukkuus ovat johtaneet siiten, että lentoyhtiöt haluavat pitää niistä kiinni.

Esimerkiksi Lontoon Heathrow’n lentokentällä on maailman tiukimmat lähtö- ja saapumisrajoitukset. Sen lähtö- ja saapumisajat ovat erittäin arvokkaita.

Vuonna 2016 Oman Air maksoi 75 miljoonaa dollaria Heathrow´n lentokentän slotista. Kyseessä oli haluttu aikainen saapumisaika. Myyntihinta oli uusi ennätys ilmailualalla.

Vain vuotta aikaisemmin Scandinavian Airlines oli myynyt Heathrow´n kentältä slotin American Airlinesille 60 miljoonalla dollarilla.

Lentokentän lähtö- ja saapumisajat ovat tärkeä osa lentoyhtiöiden toimintaa. Ruuhkaisilta lentokentiltä on vaikea löytää parhaita lähtö- ja saapumisaikoja.

Slottien merkitys korostuu etenkin verkostolentoyhtiölle, jotta lentoaikataulut saadaan säilytettyä jatkoyhteyksien osalta.
Jotta lentoyhtiöt eivät hamstraisi sloteja, EU:ssa on käytännössä slottien käyttöastetta määräävä säädös.
Ilman sitä lentoyhtiöt voisivat hankkia sloteja yli oman käyttötarpeen, ja siten rajoittaa kilpailijoiden pääsyä määrätyille reiteille.

Ennen koronapandemiaa EU:n säädös määritteli, että lentoyhtiöiden piti lentää vähintään 80 prosenttia niille myönnetyistä stoteista.

Tällä hetkellä EU on määrännyt lähtö- ja saapumisaikojen osalta 50 prosentin säännön. Maaliskuun lopulla alkavalle kesäkaudelle luku nousee 64 prosenttiin.

Tämä tarkoittaa sitä, että lentoyhtiön on siis operoitava puolet lennoista kuluvalla talvikaudella.

Mikäli kauden loppu on pettymys, voi lentoyhtiö joutua tilanteeseen, jossa joko se menettää slotit lentojen perumisen vuoksi tai sitten yhtiö lentää puolityhjillä koneilla.
Tilanteet eivät ole toivottavia.

Kiitotie pystyy käsittelemään vain määrätyn määrän lentokoneita tunnissa. Lennonjohdon hallinnan edistyminen voi lisätä tätä, mutta vain asteittain.

Mikäli lentokentällä on useampi kuin yksi kiitotie, antaa se mahdollisuuden lisätä lähtö- ja saapumisaikoja, varsinkin jos kyseiselle lentokentälle voi saapua ja lähteä samanaikaisesti.
Jos lentokenttä on yöllä suljettu, vaikuttaa se lähtö- ja saapumisaikojen saatavuuteen.

Ruuhkat lentoasemalla ja maainfrastruktuurissa vaikuttavat myös lähtö- ja saapumisaikojen saatavuuteen. Ei ole kannattavaa, mikäli 30 konetta laskeutuu tunnissa, jos lentokenttä pystyy käsittelemään vain 15 konetta tunnissa.
Lentokenttien ruuhka-ajat painottuvat yleensä aamuun ja alkuiltaan. Jos lentoyhtiö haluaa slotin ruuhka-aikaan, se yleensä maksaa enemmän.

Lentokoneen saaminen kentälle ja sieltä pois lisää lentokentän tehokkuutta.

Pienemmät lentokoneet, joissa on vähemmän matkustajia ja halpalentoyhtiöt, joilla on nopea kääntyminen, voivat hyötyä taloudellisesti siitä, että ne pääsevät lentokentälle ja sieltä pois tunnissa tai jopa alle sen.

Isoimmat lentokoneet, kuten esimerkiksi Airbusin A380, tarvitsevat enemmän aikaa sekä vievät samalla enemmän tilaa kentällä.

Jotkut lentokentät ovat erittäin kausiluonteisia. Ne tekevät suurimman osan liiketoiminnastaan juuri tietyn ajanjakson aikana.

Esimerkiksi Lontoon lentokentät vilkastuvat kesän aikana. Vastaavasti hiihtokeskuksien läheisyydessä sijaitsevat lentokentät vilkastuvat talvella.

Finnairilla ja Norwegianilla ei haamulentoja

Kansainvälinen lentoliikenne ei ole vielä toipunut vuoden 2019 tasolle, vaikka se saavutti viime vuoden kesäaikataulukaudella yli 70 prosentin tason.

Eurocontrol ennustaa tulevan kesäaikataulukaudella lentoliikenteen olevan 89 prosentin tasolla verrattuna vuoteen 2019 eli pandemiaa edeltävään aikaan.

– Meille tärkeä on toimia vastuullisesti, ja täysin tyhjiä lentoja ei ole järkevä lentää. Lentämisemme pohjautuu kysyntään ja kannattavuuteen. Useilla kriittisillä lentoasemilla asiakaskysyntä on tukenut lentojen operoimista, eli asiakkaat ovat käyttäneet näitä reittejä myös pandemian aikana, Finnairin viestintäjohtaja Päivyt Tallqvist kertoo Verkkouutisille.

Tallqvistin mukaan Finnairin kapearunkolaivastossa on hyvä valikoima pienempiä konekokoja, mikä on mahdollistanut useiden slottien operoinnin myös pienemmällä kysynnällä.

Erityisesti kaukoliikenteessä korkea rahtikysyntä tukee joidenkin reittien lentämistä, vaikka matkustajamäärät olisivat pienempiä, hän jatkaa.

– EU:n 50 prosentin käyttöehto on osoittautunut paikoin liian korkeaksi suhteessa matkustajakysyntään, erityisesti nyt omikron-aallon, ja sen mukanaan tuomien jälleen tiukentuneiden matkustusrajoitusten aikana. On tärkeää huomioida myös ympäristönäkökohdat; tyhjien lentojen operoiminen ei ole vastuullista, mutta tiukat slottisäännöt voivat ajaa lentoyhtiöitä tilanteeseen, jossa lentoja joudutaan operoimaan tärkeiden slottien säilyttämiseksi, sanoo Tallqvist.

Samoilla linjoilla on myös Norwegian.

– Meillä Norwegianilla ei ole ollut ongelmia niin sanottujen ”haamulentojen” osalta, joita on muilla lentoyhtiöillä. Vaikka näemme kysynnän laskun omikronin leviämisen vuoksi, emme kuitenkaan ole joutuneet lentämään tyhjiä lentoja, kertoo Norwegianin viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Andreas Hjørnholm Verkkouutisille.

– Tärkeä tapa pitää kustannuksia kurissa on kerosiinin säästäminen ja olemme jatkuvasti ottaneet käyttöön uutta teknologiaa pienentääksemme hiilijalanjälkeämme sekä lentämällä nykyaikaisilla ja suhteellisen vähäpäästöisillä lentokoneilla, hän jatkaa.

Hjørnholmin mukaan tämä on hyväksi paitsi ympäristölle myös yritykselle.

– Ja mikä tärkeintä, näin pystymme pitämään lippujen hinnat alhaisina asiakkaillemme.

– Omikronin myötä näemme nyt, että ihmiset varaavat matkansa entistä lähempänä lähtöpäivää
Tällä hetkellä erityisesti Välimeren kohteet ja kotimaan reitit menestyvät Suomessa hyvin. Kun aloitamme kesäaikataulullamme maaliskuussa, lisäämme Helsingistä vielä viisi uutta kohdetta, toteaa Andreas Hjørnholm lopuksi.

Uusimmat
MAINOS