Syyskuun lopussa kansanedustaja Susanna Koski (kok.) totesi A-Talk -keskusteluohjelmassa, että työttömille löytyisi runsaasti työtä Suomen metsistä. Kommentista syntyi kunnon someraivo.
Susanna Koski kirjoittaa nyt MetsäTrans-lehden kolumnissaan tekemättömistä töistä.
– On taivaan tosi, että tekemätöntä työtä löytyy ympäristöstämme mielin määrin. Kun toimittaja pyysi esimerkkiä, nimesin metsän yhdeksi.
Hän siteeraa luonnonvarakeskuksesta, jonka mukaan pelkästään taimikonhoidon osalta myöhässä olevia taimikonhoitoehdotuksia on kaikkiaan 715 000 hehtaaria.
– Lukema on massiivinen. Sen sijaan, että itse asiaa olisi haluttu ymmärtää, mainitsemastani metsäesimerkistä nousi päiväkausia kestävä someraivo höystettynä tulkinnoilla päämäärätiedottomasta risusavotasta. On toki muistutettava, että aikanaan tarpeeseen se risusavottakin keksittiin, Susanna Koski kirjoittaa.
Hänen mukaansa puun käyttö ja tarve tulee kasvamaan erilaisten investointien myötä, mittavimpana investointina Äänekosken biotuotetehdas.
– Puukaupan digitalisaatiosta ja sujuvoittamisesta huolimatta, puukauppa laahaa tarpeeseen nähden perässä. Osin siitä syystä, että metsänhoitotöitä ei saada tehtyä ajoissa sekä osin pirstaloituneesta ja kaupunkilaistuneesta omistajarakenteesta johtuen.
Susanna Kosken mukaan kestävän metsätalouden rahoituslaki eli Kemera-laki toimisi parhaimmillaan hyvänä kannustinjärjestelmänä, joka turvaa puun kestävän käytön sekä osaltaan vauhdittaa myös puukauppaa.
– Nykyinen Kemera-lainsäädäntö ja -järjestelmä ei kuitenkaan toimi tuottavaa metsänhoitoa palvelevasti. Järjestelmään on tehty liian monta muutosta, liian nopealla aikataululla ja liian lyhyessä ajassa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa metsänhoitotyöt ovat tekemättä sekä rahoitus työn teettäjältä ja tekijältä saamatta. Sen sijaan metsäkeskuksilla löytyy paperityötä: hankehakemuksia ja toteutusilmoituksia on yhä käsittelemättä noin 15 000.
Hän valittelee, että tänä vuonna Kemeran määrärahoja jää käyttämättä 15-20 miljoonaa euroa koko potin ollessa 70 miljoonaa euroa.
– Toivon, että eduskunnalla on viisautta ja kykyä toteuttaa käyttämättömän määrärahan siirto seuraavalle vuodelle tulevan vuoden määrärahan lisäksi. On mielestäni kohtuutonta, että byrokratian toimimattomuus muodostaa sellaisen ahtaan pullonkaulan, että työt jäävät teettämättä ja tekemättä. Mielestäni tällä kansantaloudella, saati byrokratialla ei ole varaa sellaiseen.