Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT selvittää, voisivatko tuulivoimaloihin sijoitettavat tutkasensorit ja pienet merenkulkututkat parantaa droonien havaitsemista Suomessa. Tutkijoiden mukaan ratkaisu voisi täydentää nykyistä ilmatilan valvontaa ja muodostaa laajimmillaan havaintoverkon koko Euroopan itärajalle.
LUT testaa syksyllä Pyhtään lentokentällä, kuinka hyvin alusten navigointiin tarkoitetut merenkulkututkat tunnistavat pieniä miehittämättömiä ilma-aluksia.
Yliopiston vierailevan tutkijan Ari Järvisen mukaan merenkulkututkien etuna ovat niiden suhteellisen edullinen hinta ja kevyt infrastruktuuri. Niiden käyttäminen muualla kuin aluksissa olisi hänen mukaansa verrattain helppo luvittaa, eivätkä järjestelmät vaatisi raskaita rakenteita tai laajoja suoja-alueita.
– On mahdollista, että nykyiset pulssi-Doppler-tutkat pystyisivät havaitsemaan pienen droonin noin 1–1,5 kilometrin etäisyydeltä, Järvinen sanoo LUT-yliopiston tiedotteessa.
Järvinen on työskennellyt aiemmin Puolustusvoimien tutkajärjestelmien käyttäjänä ja kouluttajana.
Tuulivoimalat osaksi droonien valvontaa
LUT odottaa alkusyksystä tuloksia toisesta tutkimuksesta, jossa selvitetään tuulivoimaloihin sijoitettavien tutkasensorien toimintaa. Mittaukset tehtiin keväällä Lappeenrannan Muukon tuulivoimapuistossa.
Tutkija Teemu Tuomisalon mukaan onnistuneet kokeet voisivat avata tuulivoimalaympäristön uudenlaisille valvontateknologioille. Ratkaisulla voitaisiin havaita droonien lisäksi muitakin ilma-aluksia.
Tuulivoimalat tarjoaisivat sensoreille valmiin, korkealle ulottuvan sijoituspaikan. Tutkat voitaisiin asentaa yli 200 metrin korkeuteen, jolloin kohteet olisi mahdollista havaita nykyistä aiemmin. Voimaloissa ovat valmiina myös sähkönsyöttö, tietoliikenneyhteydet ja huoltoverkosto.
– Tarkoituksena ei ole korvata ilmatilavalvontaan tarkoitettuja satojen miljoonien tutkia, vaan tuoda esiin vaihtoehtoisia, täydentäviä ratkaisuja, jotka varmistaisivat kansallista turvallisuutta muuttuneessa turvallisuustilanteessa, Tuomisalo sanoo.
Tutkijan mukaan laaja tuulivoimaverkosto tekisi järjestelmästä vaikean lamauttaa. Jos tuhansista voimaloista esimerkiksi joka kymmenes varustettaisiin tutkalla, koko havaintoverkon tuhoaminen vaatisi hyökkääjältä huomattavia voimavaroja.
Tuomisalo arvioi, että tuulivoimaloihin perustuva havaintoverkko voitaisiin tulevaisuudessa ulottaa Suomen lisäksi muualle Euroopan itärajalle. LUT tutkimus on herättänyt kiinnostusta ainakin Virossa, Puolassa, Norjassa ja Ruotsissa.
Kyse on kuitenkin vielä tutkimus- ja testivaiheesta. Syksyn kokeiden on määrä osoittaa, kuinka luotettavasti merenkulkututkat ja tuulivoimaloihin sijoitettavat sensorit pystyvät käytännössä erottamaan pienet droonit muista kohteista ja ympäristön aiheuttamista häiriöistä.