Verkkouutiset

Tuulimyllyjä Oulun edustalla. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Tuulivoimabuumin seuraus: Amazonilla hakataan balsapuuta

Alkuperäiskansoja suojelevan säätiön johtajan mukaan ilmastopäätökset iskevät trooppisiin metsiin.

Harvalle eteläamerikkalaisen Ecuadorin Amazonin alkuasukasyhteisölle EU:n komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin nimi sanoo yhtään mitään, mutta silti hänen sanansa sekä tekonsa vaikuttavat myös alkuasukasyhteisöiden mailla.

Euroopan komission niin sanottu ”Fit for 55”-ilmastopaketin tarkoitus on, että EU saavuttaa ilmastovälitavoitteensa vuonna 2030, jolloin unionin kasvihuonepäästöjen pitäisi olla 55 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.

”Fit for 55” sisältää lukuisia lainsäädännöllisiä sekä muuta energiantuotantoon ja – käyttöön sekä ilmastopolitiikkaan liittyviä ehdotuksia.

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi suunnitelmalla on tarkoitus muun muassa edistää tuuliturbiinien asentamista Euroopassa.

Nyt näkyvä tuulivoimabuumi näkyy balsapuun kulutuksen kasvuna Ecuadorissa. Samalla rinnalle on syntynyt laittomat markkinat.

– Amazonissa ei ole harjoitettu balsapuun viljelyä, vaan perinteisesti sitä on kaadettu paikallisten käsitöiden tuotantoa varten, mutta silti vaarantamatta itse lajia. Näin ollen sen viljely ei ole ollut tarpeellista, kertoo Confeniae:n johtaja Andrés Tapia Verkkouutisille.

Confeniae on alueellinen järjestö, joka edustaa noin 1[nbsp]500 Amazonin alkuasukasyhteisöä. Sen pääpaikka sijaitsee Ecuadorin Puyossa.

Hänen mukaansa kaikki alkoi maaliskuussa 2020, kun metsänhakkuut saapuivat Ecuadorin Amazonin alkuperäiskansojen alueille kaatamaan balsapuita, tyydyttääkseen kasvanutta tuulivoimaloiden buumia Euroopassa sekä Kiinassa, joka pyrkii lisäämään uusiutuvien energialähteiden painoarvoa energiavalikoimassaan.

– Emme tiedä, kuka on tämän kaiken liiketoiminnan takana.
Ecuadorissa edellinen eikä nykyinen hallitus ole ollut huolissaan tästä ongelmasta lainkaan, minkä vuoksi hakkuita suoritettaan umpimähkäisesti ilman minkäänlaista ympäristöviranomaisten valvontaa.

– Ecuador on itse asiassa ensimmäinen maa maailmassa, jonka perustuslakiin on kirjattu luonnolliset oikeudet ihmisoikeuksien ohella vuonna 2008. Se mitä nyt tapahtuu balsapuun osalta, on täysin ristiriidassa perustuslain kanssa, toteaa Tapia.

Mikä on balsapuu?

Nopeakasvuinen malvakasvien heimoon kuuluva trooppinen balsapuu tunnetaan keveydestään. Sen tiheys vaihtelee 100 – 200 kiloa/kuutiometrin välillä. Puun tiheys ja muut ominaisuudet voivat toki vaihdella kasvuolosuhteiden mukaan.

Amazonin joenvarsikaupungeissa, kuten Brasilian Manauksessa ja Perun Iquitosissa balsapuuta käytetään kelluvien talojen perusrakenteissa.

Etelä-Amerikan Tyynenmeren rannikon asukkaat ovat vanhastaan rakentaneet balsapuusta uppoamattomia kalastuslauttoja, minkä vuoksi espanjalaiset valloittajat antoivat puulle nimeksi balsa, joka suomeksi tarkoittaa ”lauttaa”.

Ecuadorin Amazonin alueen balsapuuhakkuut näkyvät jo satelliittien kautta. Globaalista balsapuumarkkinasta Ecuador hallitsee 75 prosenttia.

Tammi-marraskuussa 2020 Ecuador vei ulkomaille 450 561 kuutiometriä balsapuuta. Tärkeimmät markkinamaat olivat Kiina (360[nbsp]376 kuutiometriä), Yhdysvallat (31[nbsp]767 kuutiometriä) sekä Tanska (11[nbsp]400 kuutiometriä). Tanskalainen Vestas on yksi maailman suurimpia tuuliturbiinien valmistajia.

Tuulivoimalan lapa on sekoitus polymeereja (pääosin kertamuoveja epoksia ja polyesteriä), balsapuuta, metallia ja lasi- sekä hiilikuituja.

Amerikkalaisen National Renewable Energy Laboratoryn mukaan uusimmissa tuuliturbiinirakenteissa voi olla jopa 100 metriä pitkiä lapoja. Niistä jokainen tarvitsee noin 150 kuutiometriä balsapuuta.

Balsakuume

Viiden eri valtion maille levittäytyvä Amazon pitää sisällään yhden maailman monimuotoisimmista ekosysteemeistä.

Kasvanut kysyntä on johtanut luonnonvaraisten balsametsien hävittämiseen Amazonin alueella. Laittomasti kaadetulla balsalla on yritetty ratkaista viljellyn balsapuun puute.

Tällä on ollut suuri vaikutus Ecuadorin Amazonin alkuperäiskansoihin.

”Balsakuume” tuokin mieleen 1900-luvun alun Amazonin kumibuumin.

Joulukuussa 2019 valmistui 55 kilometriä pitkä valtatie, joka yhdistää Copatazan provinssin pääkaupunkiin Puyoon ja sitä kautta eri puolille Ecuadoria.

Tiestä on tullut keskeinen väylä puutavaran hyödyntämiselle Amazonilla, helpottaen ajoneuvojen pääsyä sekä toisaltaan sen strategisen sijainnin vuoksi; se kun sijaitsee vain lyhyen etäisyyden päästä Pastaza-joesta, jonka kautta pääsee useimpiin 89 alkuperäiskansojen yhteisöihin, joita achuarilaiset muodostavat. 785[nbsp]000 hehtaarin alueella asuu noin 9[nbsp]000 ihmistä.

Kaadetusta puolentoista metrin balsapuusta saatetaan maksaa alkuasukasyhteisölle alle kymmenen dollaria, ostajan maksaessa puusta jopa 230 dollaria.
Mutta kaikki eivät saa kyseisiäkään hintoja.

Tiedossa on esimerkiksi, kuinka jotkut yhteisöt ovat luopuneet kokonaisen saaren balsapuista (3000 – 4000 puuta) pienen moottoriveneen vuoksi.

Luonnonvaraisesti balsapuita kasvaa Pastaza-joen ja sen sivujokien rannoilla, mutta myös joen keskelle muodostuneilla saarilla.
Toisin kuin viljellyillä puilla, joilla kestää kolme vuotta ja kahdeksan kuukautta saavuttaa 22 metrin korkeus ja 32 senttimetrin halkaisija, Amazonin puut saavuttavat kaksinkertaisen koon ja paksuuden.
Unohtamatta myöskään kuinka tärkeä elinympäristö niistä on tullut alueen lukuisalle lintulajille.

Euroopan ja Kiinan siirtyminen tuulivoimaan jättää Ecuadoriin tuhon jäljet; vaikuttaen lähtemättömästi alkuperäisyhteisöihin sekä hauraisiin ekosysteemeihin.

Balsapuuhakkuut toivat tullessaan myös toisen ongelman.
Kun sadat metsurit saapuivat kaatamaan puita, toivat he tullessaan myös koronaviruksen, josta tuli kohtalokas tartuntalähde Amazonin alkuperäiskansojen yhteisöissä.

Alkuperäiskansoja suojelevan Pachamama-säätiön johtaja Belén Páez tiivistää vihreän paradoksin.

– Ilmastohuippukokouksessa tehtiin kansainvälisiä sitoumuksia, joissa asetettiin tavoitteita päästöjen vähentämiseksi ja siirtymiseksi puhtaaseen energiaan.
Mutta vastineeksi siitä, että planeetan biologisesti monimuotoisimmat trooppiset metsät, jotka ovat myös ratkaisevan tärkeitä ilmaston vakauden kannalta, menetetään.
Se on juuri päinvastoin kuin mitä haettiin, toteaa Páez Verkkouutisille.

Uusimmat
MAINOS