Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen pyörittelee päätään, kun hän selaa hallituksen esitystä uusiutuvan energian tueksi.
– En ymmärrä, miksi vesivoima suljetaan pois, Timonen sanoo Verkkouutisille.
Hallituksen lakiesityksen tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Sitä varten se on laatinut uuden tukimallin, joka korvaisi vanhan syöttötariffijärjestelmän. Uusi ehdotus kohtelisi eri tuotantotapoja, kuten aurinko-, tuuli- ja bioenergiaa, aiempaa neutraalimmin.
Vesivoima on kuitenkin rajattu tuen ulkopuolelle. ”Lisäyspotentiaali on rajallinen, sillä rakentamaton vesivoimapotentiaali sijaitsee pääosin suojelluissa vesistöissä”, hallitus toteaa.
Timonen arvostelee hallituksen linjausta ja sanoo, että myös vesivoima on uusiutuva energiamuoto.
– Vesivoiman rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on ratkaiseva. Nyt kuitenkin oikein kirjataan lakiin, että se ei saa tukea. Ei tälle ole mitään perusteita.
Lakiesitys oli eduskunnan suuressa salissa kaksi viikkoa sitten. Lukuisat kansanedustajat ehdottivat, että vesivoima otettaisiin tukeen mukaan.
Timonen kävi tällä viikolla eduskunnassa kuultavana. Hän ei ole erityisen toiveikas, että lakiesitys muuttuisi eduskunnan käsittelyssä.
– Ilman muuta yritän edelleen vaikuttaa tähän. On vahvat perusteet, miksi vesivoiman pitäisi olla mukana.
Timosen mielestä yhteiskunnassa vallitsee vesivoiman vastainen ilmapiiri. Tämän ilmiön voi laajemmin tiivistää ”sähkö tulee töpselistä” -asenteeksi, joka tarkoittaa, että kansalaiset eivät käsitä, miten sähköä tuotetaan.
– Vesivoima on tullut itsestäänselvyydeksi, samoin kuin sähkön saatavuus ja laatu.
Kemijoki on valtion enemmistöomistama yhtiö, ja muut isot omistajat ovat Fortum, UPM ja Lapin sähkövoima jolla on 20 voimalaitosta Kemijoella, Kymijoella ja Lieksanjoella. Se toimii Mankala-periaatteella eli se tuottaa omistajilleen sähköä omakustannushintaan.
Hallituksen lakiesityksessä uusuituvan energia tueksi todetaan, että Suomessa ei odoteta ”mainittavaa lisäystä” vesivoiman tuotantoon. Kemijoki haluaa korjata tekstin: yhtiön mukaan maahan päinvastoin odotetaan uutta vesisähköä 100 gigawattituntia vuodessa.
Tämän sähkön tuottaa Kemijoki. Yhtiö näet suunnittelee uutta voimalaitosta Sierilään Rovaniemen itäpuolelle.
Kemijoki hankki Sierilää varten 2000-luvun alussa maata 3500 hehtaaria. Sen jälkeen alkoi lupaprosessi, joka jatkui 12 vuotta.
– Se aika on aivan kohtuuton, sanoo Timonen.
Viime toukokuussa korkein hallinto-oikeus myönsi luvan. Päätöksen jälkeen Kemijoella oli 30 päivää aikaa maksaa korvaukset haitan kärsijöille eli alueen asukkaille.
Kemijoki maksoi korvauksia yhteensä 4,8 miljoonaa. Korvauksia maksettiin sellaisillekin maanviljelijöille, jotka lopettivat tilanpidon jo vuosia sitten. Kemijoki päättää ensi vuonna rakennetaanko voimala. Rakennusvaihe kestää noin neljä vuotta.
Nyt päästään uusiutuvan energian tukeen. Timonen muistuttaa, että Kemijoen omistajat pohtivat koko ajan, mihin energiatuotantomuotoihin niiden kannattaa sijoittaa rahansa. Jos vaikkapa tuulivoima näyttää kannattavammalta kuin Sierilän voimalaitos, omistajat rakennuttavat tuulivoimaa.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto on arvioinut, että tuulivoiman tuotantokustannukset ovat halvimmillaan 40 euroa megawattitunnilta. Timosen mukaan vesivoima maksaa enemmän ainakin 10 ensimmäisen vuoden ajan.
Jos tuulivoima saa lisäksi uusiutuvan energian tukea, sen etulyöntiasema vahvistuu.
Tämä harmittaa Timosta. Kemijoki kirjoittaa lausunnossaan eduskunnalle näin: ”Sierilän investointipäätöksen kannalta tuotantotuki olisi merkittävä, jollei jopa ratkaiseva, toisin kuin lakiluonnoksessa annetaan ymmärtää.”
Vesivoimaa moititaan siitä, että padot estävät vaelluskaloja nousemasta kutupaikoilleen jokien yläjuoksulle. Harrastakalastajien keskusteluryhmissä Kemijokea nimitellään ”jokirosvoksi” ja sitä pidetään syyllisenä kalojen katoamiseen.
Timonen puolustautuu sanomalla, että yhtiö istuttaa joka vuosi kalanpoikasia lupaehtojen mukaisesti 2,4 miljoonalla eurolla, koska laki vaatii sitä.
– Päälle tulevat vapaaehtoiset toimet, kuten lohien siirto voimalaitospatojen yli ja mäti-istutukset.
