Irtisanomiseen ei näyttäisi joskus vaikuttavan edes se, tekeekö työnsä hyvin vai huonosti. Tämä käy ilmi Tekniikan akateemiset TEK:n tutkimuksesta Yhteistoiminnan henki hukassa – Kokemuksia irtisanomisiin johtaneista yt-neuvotteluista asiantuntijaorganisaatioissa.
– Tutkimukseen vastanneet kertovat työilmapiirin, motivaation, keskittymiskyvyn ja luovuuden heikkenemisestä. Tuottava työ ei ota sujuakseen löysässä hirressä, toteaa TEK:n vastaava tutkija Susanna Bairoh.
Luottamusmiehinä yt-tilanteissa toimineet puolestaan kokevat, että heillä on hyvin vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa neuvottelujen lopputulokseen.
– Neuvoteltavaa ei juurikaan ole ja todellisesta yhteistoiminnasta ei voi puhua. Vaikka työntekijöiden edustajat esittäisivät liiketoiminnan kannalta perusteltuja vaihtoehtoja irtisanomisille, työnantaja ei yleensä niille korvaansa kallista. Näyttää siis siltä, että huonoissakin päätöksissä pysytään, Bairoh kuvailee haastateltujen luottamusmiesten kertomaa.
”Yt-lain toimivuus arvioitava uudelleen”
Tutkimustuloksissa on TEK:n hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallströmin (kok.) mielestä vakavasti otettava viesti, sillä asiantuntijaorganisaation voi olettaa olevan erityisen altis yt-neuvottelujen rapauttaville vaikutuksille.
– Miten yritys voi pärjätä, jos jatkuvilla kehnosti toteutetuilla yt-neuvotteluilla viedään vaativaa asiantuntijatyötä tekevien motivaatio ja luottamus pitkäksi aikaa, Matikainen-Kallström kysyy.
Hänen mielestään nykymuotoisen yhteistoimintalain toimivuutta tuotannollisin tai taloudellisin syin käytävissä yt-neuvotteluissa olisi myös hyvä arvioida uudelleen.
Haastateltavina oli 18 henkilöä, joista osa oli irtisanottu ja osa jatkoi yrityksen palveluksessa yt-neuvottelujen jälkeen. Jäsenten kokemuksia yt-tilanteista kerättiin myös jäsenkyselyssä, jossa vastaajia oli noin 2 500.
Noin 73 000 jäsenen TEK on Akavan toiseksi suurin jäsenjärjestö.