– Jos sitä ei oteta jatkovalmistelussa asianmukaisesti huomioon, ei sote-rakenteissa löydy tilaa eikä kannusteita tutkimukselle. Tämä olisi sekä suomalaisen lääketieteen kehityksen että terveysalan elinkeinotoiminnan kannalta dramaattista.
Tutkimukseen ja yliopistosairaalan rooliin ja asemaan täytyy suhtautua jatkossa suurella vakavuudella, Lääketeollisuus vaatii.
Järjestö muistuttaa, että suomalainen lääketieteellinen tutkimus – sekä akateeminen että kaupallinen – on kytkeytynyt vahvasti yliopistosairaaloihin ja muutamaan muuhun aktiivisesti kliinistä tutkimusta tekevään sairaanhoitopiiriin.
Lakiluonnoksessa sote-alue etääntyy kauemmaksi yliopistosta ja lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimuksen painopiste- ja tavoitemääritykset tehdään nelivuotiskausiksi kerrallaan.
– Tämä voi varmistaa pitkäjänteisen ja uuteen kannustavan tutkimusilmapiiriin. Mutta yhtälailla se voi synnyttää jäykän byrokraattisen järjestelmän, jossa tutkimuksen kohdentaminen perustuu keskitettyyn hallinnolliseen päätöksentekoon eikä tutkijayhteisöissä tapahtuvaan kehitykseen, Lääketeollisuus toteaa.
Kyseiset lainkohdat ovat varsin yleisiä, eikä yliopistosairaaloista ja niiden juridisesta asemasta tai merkityksestä sairaalan hallinnossa mainita luonnoksessa mitään. Näin yliopistosairaalan strateginen ja käytännön toiminta jäävät auki.
– Luonnos ei avaa sitä, minkälaisia virallisia sidoksia yliopiston ja sairaalan välille voi muodostua, onko esimerkiksi yhteisiä virkoja, yhteisiä tutkimusohjelmia ja yhteistä infrastruktuuria, Lääketeollisuus sanoo.
Yliopistotason tutkimus kehityksen elinehto
Lääketeollisuus muistuttaa, että lääketieteellisen tiedekunnan ytimessä on yliopistollinen sairaala, jossa opetus ja monialainen poikkitieteellinen tutkimus toteutuvat toiminnallisesti järkevällä kampusalueella.
– Terveydenhuollon kehitys perustuu lääketieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen vähetessä kehitys ei vain hidastu, vaan koko terveydenhuollon palvelujen laatu heikentyy. Samalla tutkimukseen suuntautuneet lääkärit hakeutuvat pois Suomesta parempien tutkimusedellytysten takia, Lääketeollisuus pelkää.
Lääketeollisuus toteaa, että lakiluonnoksessa sote-alue ei tunnista tutkimukseen liittyviä asioita, vaan yliopistosairaala on sivuutettu.
– Jos tutkimus jätetään valmistelussa sivuun tai toisarvoiseen asemaan, tutkimusinfrastruktuuri rapautuu, eikä tutkimukselle löydy tilaa hallinnosta eikä kliinisessä työssä.