Suomalaisnaiset ovat viime vuosikymmeninä saaneet lapsia myöhemmällä iällä kuin aiemmin. Tästä huolimatta lapsiluvut on pysyneet suhteellisen suurina ja vakaina eli lastensaanti on vain lykkääntynyt eikä vähentynyt.
Kuitenkin vuoden 2010 jälkeen 30–39-vuotiaiden naisten lastensaanti väheni ensimmäistä kertaa sitten 1970-luvun. Samaan aikaan myös alle 30-vuotiaiden naisten lastensaanti väheni aiempaa nopeammin.
– Vuoden 2010 jälkeen lastensaanti on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta yli 40-vuotiaita naisia. Siitä todennäköisesti seuraa, että lapsia syntyy naisten koko elinaikana vähemmän kuin aikaisemmin, sanoo väitöskirjatutkija Julia Hellstrand Helsingin yliopistosta.
Pitkin 2010-lukua kokonaishedelmällisyys on laskenut Suomessa voimakkaasti. Vuonna 2010 syntyi keskimäärin 1,87 lasta naista kohden, mutta vuonna 2019 se oli enää vain 1,35.
Suomen Akatemian rahoittaman FLUX-tutkimushankkeen ennusteiden mukaan lastensaanti-iässä olevien naisten lopullinen lapsiluku pienenee Suomessa merkittävästi ensimmäistä kertaa kolmeen vuosikymmeneen.
– Laskun voimakkuus riippuu ennustemenetelmästä ja sen taustalla olevista oletuksista. Joka tapauksessa lopullinen lapsiluku naista kohden laskee todennäköisesti lähes kahdesta lapsesta selvästi alle 1,75:n, Hellstrand sanoo.
Valtaosa 2010-luvun syntyvyyden laskusta johtuu siitä, että yhä harvemmat naiset saavat ensimmäisen lapsen. Myös toisia ja kolmansia lapsia syntyi 2010-luvulla aiempaa vähemmän.
– Ensimmäisten lasten vähentyminen viittaa siihen, että jos syntyvyyteen halutaan vaikuttaa, tarvitaan muitakin keinoja kuin pelkästään olemassa oleville lapsiperheille suunnatut yhteiskunnan tuet. Lisäksi on tärkeää yrittää tukea esimerkiksi taloudellisesti epävarmassa asemassa olevien nuorten perheen perustamista, sanoo tutkijatohtori Jessica Nisén Turun yliopistosta.
