Jos nuori on kotoisin pienituloisesta perheestä, hänellä on nelinkertainen riski päätyä pienituloiseksi verrattuna suurituloisesta perheestä tulevaan. Vastaavasti hänellä on vain 16 prosentin mahdollisuus päätyä suurituloiseksi verrattuna suurituloisten jälkeläisiin.
Tulotaso siirtyy sukupolvien välillä, ja voimakkaimmin ilmiö näkyy pieni- ja suurituloisten ryhmässä, suomalaistutkijoiden tuore artikkeli osoittaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 1973–1976 syntyneitä suomalaisia naisia ja miehiä noin 30 vuoden iässä.
Aiemmat ruotsalaistutkimukset ovat osoittaneet, että 30-vuotiaana saavutettu sosioekonominen asema on vakaa mittari loppuelämän asemalle. Miehillä määrää perhetausta, naisilla koulutus. Lapsuudenperheen ominaisuudet selittävät miesten tuloja voimakkaammin kuin naisten.
– Tämä saattaa johtua sukupuolittuneista työmarkkinoista. Naisvaltaisilla aloilla tulot ovat matalammat ja kapeammin jakautuneet kuin miesten tyypillisillä aloilla, tutkija Outi Sirniö toteaa.
Väestötasolla naisten työmarkkinat eivät siis tarjoa yhtä laajoja mahdollisuuksia kuin miesten. Tällöin vaikkapa pienituloisen perheen tytär kohtaa erilaiset työmarkkinat kuin poika, jolloin väylät tulla suurituloiseksi eroavat toisistaan.
Tutkimuksessa pienituloisiksi laskettiin työikäisen väestön pienituloisin viidennes ja suurituloisiksi vastaavasti suurituloisin viidennes. Lapsuudenperheiden tuloja tarkasteltiin, kun tutkittavat olivat 14–17-vuotiaita.
Perhetaustan vaikutus tulotasoon on Suomessa keskimäärin samalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa ja vähäisempää kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa tai Yhdysvalloissa.
Tutkimusartikkeli Intergenerational Determinants of Income Level in Finland julkaistiin Social Forces -lehdessä.