Alkuvuodesta 2022 venäläisjoukot miehittivät Kiovan lähettyvillä sijaitsevan Butšan kaupunkia 29 päivän ajan. Tuona aikana joukot syyllistyivät lukemattomiin sotarikoksiin. Satoja ihmisiä tapettiin, kidutettiin ja raiskattiin. Nyt The Times kertoo ensimmäistä kertaa tietoja 13 komentajasta, jotka johtivat verilöylyyn syyllistyneitä joukkoja ja osallistuivat niihin myös itse.
Miesten nimet paljastuivat osana avoimiin lähteisiin perustunutta tutkimusta. Ukrainan turvallisuusviranomaiset ovat myös vahvistaneet miesten henkilöllisyydet.
Kahdeksan komentajan henkilöllisyydet olivat entuudestaan Ukrainan syyttäjälaitoksen tiedossa. Loppujen henkilöllisyydet taas saatiin selville esimerkiksi venäläisistä sotilaslähteistä ja asiakirjoista.
Yhteensä miesten alaisuudessa palveli ainakin 80 sotilasta, joiden tiedetään varmasti syyllistyneen sotarikoksiin. Geneven sopimuksen mukaan komentajat eivät vapaudu tällaisissa tapauksissa vastuusta. Syyttäjien on kuitenkin todistettava, että komentajien olisi pitänyt tietää rikoksista, ja että he eivät tehneet mitään niiden estämiseksi.
Korkea-arvoisin komentajista oli itäisen sotilaspiirin komentaja, kenraalieversti Aleksandr Tšaiko. Sodan alkaessa hän johti Ukrainaan hyökkääviä joukkoja.
Syyttäjille haasteita tuottaa kuitenkin se, että heidän täytyy todistaa Tšaikon tietäneen verilöylystä.
– Tšaikon ja varsinaisen tilanteen välillä on tusinoittain keskitason komentajia, ja heitä vastaan on asetettava syytteet ennen kuin voidaan edetä johtohenkilöön, tiivistää sotarikostutkijoita kouluttava juristi Wayne Jordash.
Yksi tällainen komentaja oli 76. kaartin maahanlaskudivisioonan komentaja, kenraalimajuri Sergei Tšubarykin, joka toimi Tšaikon suorassa alaisuudessa.
Tšaikon tavoin Tšubarykin oli palvellut aiemmin Syyriassa, jossa hän auttoi pitämään pystyssä Bashar al-Assadin diktatuuria. Juuri 76. divisioona oli vastuussa isosta osasta Butšan sotarikoksia. Divisioonan sotilaat muun muassa menivät ovelta ovelle listojen kanssa, teloittaen vaarallisiksi koettuja henkilöitä.
Eräässä salakuunnellussa puhelussa Tšubarykinin alaisuudessa palvellut sotilas tiivisti hänelle annetut ohjeet: Kaikki on tapettava riippumatta siitä, ovatko he siviilejä.
Tšubarykinin komennossa toimi taas 234. rykmentin komentaja, everstiluutnantti Artem Gorodilov. Häntä vastaan ei ole vielä virallisesti nostettu syytteitä, mutta New York Times on julkaissut aiemmin videon, jossa Gorodilov seisoo samalla kadulla, jossa venäläisjoukot teloittivat samaan aikaan siviilejä kirkkaassa päivänvalossa.
Sittemmin Gorodilov on joutunut tukkanuottasille viranomaisten kanssa. Hänet on asetettu syytteeseen petoksesta.
Yksi verisimmistä komentajista oli 64. erillisen kaartin moottorikivääriprikaatin komentaja, everstiluutnantti Azatbek Omurbekov. Ison-Britannian pakotelistan perustelujen mukaan hän komensi suoraan joukkoja, jotka syyllistyivät verilöylyyn. Sotarikosten paljastuttua presidentti Vladimir Putin palkitsi Omurbekovin Venäjän korkea-arvoisimmalla kunniamerkillä.
Listalta löytyy myös nuorempia upseereja.
5. kaartin panssariprikaatissa palvellut luutnantti Nikolai Sokovikov on tuomittu jo poissaolevana elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta. Sokolvikov ampui toisen sotilaan kanssa polkupyöräliikkeen edessä kaksi kuusikymppistä miestä. Tämän jälkeen sotilaat ryöstivät liikeen. Kaikki tallentui valvontakameran nauhalle.
Epäsuorasti Sokovikovin kautta syyttäjien tietoon tuli myös prikaatin komentaja, eversti Andrei Kondrov.
Muita listalla olevia komentajia ovat muun muassa everstiluutnantti Denis Suvorov, jota syytetään puuhun sidotun ukrainalaisen sotavangin kiduttamisesta ja tappamisesta, ja kenraalimajuri Vadim Pankov, joka käski sotilaansa tappamaan 30 siviiliä. Eversti Sergei Karasev taas pahoinpiteli naisen ja ampui toista siviiliä päähän.
Lisäksi listalla ovat kenraalieversti Aleksandr Santšik, kenraalieversti Valeri Solodtšuk, eversti Aleksei Tolmtšet ja kenraalimajuri Vladimir Seliverstov.
Kaikki komentajat eivät ole enää edes elossa. Esimerkiksi 40 raiskauksesta syytetty eversti Juri Medvedev päätyi omien joukkojensa tappamaksi.
Ukrainan valtakunnansyyttäjän Ruslan Kravtšenkon mukaan sotarikosten ajattelukin on rankkaa. Silti työ on tehtävä ja venäläiset sotarikolliset tunnistettava.
– Aion paljastaa niin monta venäläistä sotilasta, jotka syyllistyivät murhiin Butšassa, kuin mahdollista, Kravtšenko vannoo.
Valtakunnansyyttäjä sanoo, että onkin tärkeää, että muu maailma vaatii oikeutta Butšassa ja muualla Ukrainassa tapahtuneiden sotarikosten uhreille. Se voi kuitenkin viedä aikaa ja vaatia tukea Yhdysvalloilta ja EU:lta.
– Tapahtukoon se kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä mutta se tulee tapahtumaan, Kravtšenko tiivistää.
