CNN uutisoi University of Southern Californian Brain and Creativity -instituutin psykologisesta tutkimuksesta. Scientific Reportsin julkaisemassa tutkimuksessa mukana oli 40 aikuista, jotka sanovat olevansa poliittisesti liberaaleja.
Tutkimuksen johtavan tekijän Jonas Kaplanin mukaan ihmiset pitävät poliittisia uskomuksiaan tärkeinä identiteetilleen, sille, mitä kukin meistä on. Ne voivat määritellä, kenen kanssa olemme tekemisissä ja miten he meihin suhtautuvat.
”Kun aivot katsovat jonkin olevan osa ihmistä, olkoon se ruumiin osa tai uskomus, se suojelee sitä samalla tavalla”, Kaplan toteaa.
Tutkijoiden tavoitteena on selvittää, miten politiikasta voi puhua synnyttämättä tappelua.
Tutkimuksessa koehenkilöiden piti lukea kahdeksan poliittista lausuntoa kuten ”abortin pitää olla laillista” ja ”rikkaiden veroja pitäisi lisätä”. Heidän piti lukea myös kahdeksan ei-poliittista lausuntoa kuten ”monivitamiinin päivittäinen ottaminen parantaa terveyttä”,
Jokaisen lausunnon jälkeen henkilölle osoitettiin todisteita, jotka haastoivat väitteen. Samalla heidän aivojensa reagointia skannattiin. Lopulta he täyttivät kysymyslomakkeen.
Tutkijoiden mukaan omia uskomuksia haastavat lausunnot aktivoivat tunnealueita aivoissa. Toiset olivat vähemmän todennäköisiä muuttamaan näkemystään mantelitumakkeen toiminnan vuoksi. Sen alueet aivoissa kontrolloivat muun muassa pelkoa ja mielihyvää.
Tutkimustulokset täsmäävät aiempia tuloksia, joiden mukaan jonkun poliittisten näkemysten haastaminen ei saa laukaista tunteellista reaktiota. Vasta-argumentin pitäisi sekä ratkaista asian ongelma että vedota uskomukseen liittyvillä arvoilla.
”Viimeinen asia jota kannattaa tehdä on yrittää väitellä joku vaihtamaan mielipidettään, kun hän on siihen vahvasti sitoutunut tunnetasolla. Tueksi esitetyt tosiasiat tai argumentit eivät tee siitä vahvaa, vaan siihen liittyvä tunne”, psykologian ja psykiatrian professori Drew Westen sanoo.