Uusin ajankäyttötutkimus mittasi ensimmäistä kertaa suomalaisten mielialoja – 10 minuutin tarkkuudella. Suomalaisten onnellisuuden salaisuudet paljastuivat tutuiksi asioiksi, mutta ikäryhmien eroista paljastui yllätys, kirjoitetaan Tilastokeskuksen Tieto&trendit -artikkelissa.
Maailman onnellisuusraportin mukaan Suomi on ollut vuoteen 2025 mennessä jo kahdeksan kertaa peräkkäin maailman onnellisin maa.
Tilastokeskus muistuttaa, että sitä, kuinka ihmiset kokevat positiivisia ja negatiivisia tunteita, mitattiin Suomessa ensimmäistä kertaa ajanjakso- eli episodikohtaisesti Tilastokeskuksen vuonna 2021 päättyneessä ajankäyttötutkimuksessa. Rakenteellisesti tutkimus tuotti vajaat 1,2 miljoonaa mitattua kymmenen minuutin pituista episodia vuoden ajalta.
Tutkimuksen vastaajat pitivät kymmenen minuutin tarkkuudella kirjaa kaikesta ajankäytöstään yhden tai kahden vuorokauden ajan. Vastaajaa pyydettiin valitsemaan viidestä hymiöstä, millaisena hän koki ajankäyttöpäiväkirjaansa merkitsemänsä ja johonkin toimintoon käytetyn ajanjakson. Vaihtoehtoina oli kaksi positiivista, yksi neutraali ja kaksi negatiivista hymiötä. Datassa hymiöt saivat arvot 2 (positiivisin mieliala), 1, 0, -1 ja -2 (negatiivisin mieliala).
Ajanjaksoittain tarkastellessa mielialoissa kuvastui tyypillisen työ- tai opintoviikon rakenne: viikonlopun odotus, viikonloppu ja työviikon odotus. Suomalaisten mielialaltaan parhaaksi ajaksi osoittautui perjantai-ilta sekä lauantai-iltapäivä ja -ilta. Kenties odotetusti maanantai osoittautui mielialojen suhteen viikonpäivistä synkimmäksi, artikkelissa kerrotaan.
Jos tarkastellaan onnellisuuden yhteyttä hyvinvointiin mahdollisesti vaikuttaviin keskeisiin taustamuuttujiin, piirtyi suhteellisen selkeä kuva suurimmasta osasta muuttujia. Ensinnäkin sukupuolella ja ikäryhmällä oli itsenäinen yhteys onnellisuuden kokemukseen: vanhin ikäryhmä oli vähiten onnellinen ja naiset miehiä onnellisempia.
– Se, että vanhin ikäryhmä osoittautui vähiten onnelliseksi, on jossain määrin vastoin usein esitettyä näkemystä, että ihmiset olisivat kaikkein onnellisimmillaan myöhemmässä vaiheessa elämäänsä, artikkelissa kirjoitetaan.
– Tulosta voi selittää ajankäyttötutkimukselle ominainen tiedonkeruuväline eli ajankäyttöpäiväkirja, jossa mielialamittarin avulla mitataan enemminkin arjen onnellisuutta kuin tyytyväisyyttä elettyyn elämään. Myöhemmällä iällä onnellisuus voi liittyä enemmän tyytyväisyyteen elettyyn elämään kuin sen hetken joskus haastavaankin arkeen, artikkelissa pohditaan.
Kun suomalaisilta aikuisilta kysytään, mitä he toivovat elämältä, usein vastaus kuuluu: kunhan pysyisi terveenä. Tilastokeskuksen mukaan koetulla yleisellä terveydentilalla olikin ajankäyttöaineistossa selkeä tilastollisesti merkitsevä yhteys onnellisuuteen. Mitä heikommaksi terveydentila koettiin, sitä vähemmän onnellisuutta koettiin.
Ihmissuhteisiin oleellisesti liittyvän yksinäisyyden kokemuksen ja onnellisuuden välillä oli samankaltainen kytkös kuin koetun terveydentilan ja onnellisuuden välillä.
Ylipäätään ihmissuhteet ja niiden laatu ovat tärkeimpiä ennustemuuttujia, kun tutkitaan onnellisuutta ja terveyttä ja edelleen hyvinvointia. Inhimillisen hyvinvoinnin kannalta keskeisiä ovat juuri kontaktit läheisiin ja yhteisöön.
Artikkelissa muistutetaan, että onnellisuus ja ajankäytön mielekkyys ovat olennainen osa yksilön hyvinvointia. Onnellisuuden kokeminen liittyy eri taustatekijöiden sekä hyvinvoinnin osatekijöiden lisäksi myös siihen, miten tärkeintä pääomaamme eli aikaamme joka päivä ja elinaikanamme käytämme.
