Itämeren turvallisuustilanteessa on tapahtunut muutos ja tämä muutos vaikuttaa jo nyt sekä suorasti että epäsuorasti alueen maihin. Tämä käy ilmi ulkopoliittisen instituutin tutkijoiden Katri Pynnöniemen ja Charly Salonius-Pasternakin tuoressta FIIA Workin Paper -raportista Security in the Baltic Sea Region: Activation of risk potential.
Raportin mukaan Venäjä näkee Itämeren alueen hyvin eri tavalla kuin länsi. Lännen näkökulmasta Itämeren alue muodostuu keskenään risteävistä institutionaalisista, poliittisista ja taloudellisista suhteista. Venäjä sen sijaan näkee Itämeren fyysisen kontrollin ja poliittisen vallan muodostamana yhtälönä: perinteisen venäläisen näkökulman mukaan tietyn alueen fyysinen hallussapito on pohja vallalle.
Venäjä näkee raportin mukaan olevansa länsimaiden aggression kohteena, ja käyttää tätä oikeutuksena itsevarmalle ulkopolitiikalleen sekä sotilaalliselle pullistelulleen. Itämeren alueella niin riskit kuin mahdolliset hyödyt ovat Venäjälle suurimmillaan.
Viime aikoina Venäjän suhde länteen on muuttunut yhä eristäytyneemmäksi ja aggressiivisemmaksi. Pynnöniemi ja Salonius-Pasternak toteavat, että Itämeren vakaudelle on nähtävissä riskejä, jotka kuitenkaan eivät toivottavasti tule aktivoitumaan aseelliseksi konfliktiksi.
Venäjän käyttämät aseettomatkin keinot valtansa säilyttämiseksi Itämerellä voivat tutkijoiden mukaan olla vahingollisia sen pienille naapurimaille. Tutkijat käyttävät myös hybridisotana tunnetusta ilmiöstä nimitystä ”kokonaisvaltainen konflikti”.
Siinä asevoimat eivät ole viimeinen keino tavoitteen saavuttamiseksi, vaan väline luoda otolliset olosuhteet strategisiin tavoitteisiin pääsemiseksi.
Raportissa myös luetellaan ne riskit, jotka kokonaisvaltaisessa konfliktissa voivat tulla kohtaamaan Venäjän naapurimaita. Riskit ovat sekasorron aiheuttaminen kohdemaan turvallisuudessa, yleisön ja poliittisen johdon harhaanjohtaminen sekä laillisten ja institutionaalisten välineiden väärinkäyttö.
Vaikeus täyden mittakaavan konfliktia hahmotettaessa on se, että se ei etene minkään selkeän suunnitelman tai strategian mukaan. Pynnöniemi ja Salonius-Pasternak kuitenkin uskovat, että mahdollinen Itämeren alueen kokonaisvaltainen konflikti ei vain vaikuttaisi kaikkiin Itämeren maihin, vaan vetäisi ne myös mukaansa.