− Leviämisvaiheessa olevilla alueilla tulisi siirtyä etäopetukseen viikoiksi 51–52. Näin saatava karanteeninomainen jakso vähentäisi koronavirustartuntojen leviämistä eri alueille ja mahdollistaisi riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden tapaamisen joululomalla.
Näin kirjoittavat HS:n mielipidekirjoituksessaan epidemiologian dosentti Maarit Leinonen, julkisen hallinto-oikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen sekä keuhkosairauksien professori Marjukka Myllärniemi.
Heidän mielestään koronaviruspandemiassa näkyy tunnelin päässä valoa.
− Mutta nyt on tärkeää painaa tartunnat alas, ettei jouluna nähdä perheissä tapahtuneita tartuntaryppäitä vanhemmissa ikäryhmissä.
Vantaalaisessa Kilterin koulussa todettiin perjantaina tehdyssä joukkoseulonnassa 17 uutta koronavirustartuntaa. Perjantaina Vantaan kaupunki tiedotti, että koulussa oli kahden viikon aikana todettu 17 tartuntaa. 550 oppilaan koulussa todettiin parissa viikossa siis 34 tartuntaa.
Muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on painottanut, että vaikka kouluissa on todettu runsaasti altistuksia koronavirukselle, ne ovat vain harvoin johtaneet jatkotartuntoihin.
− Systemaattisissa testeissä tartuntamäärät ovat olleet moninkertaisia viitaten siihen, että kouluissa voi olla paljon piilotartuntoja. Myös kansainvälisten raporttien mukaan koulut voivat olla virusmoottoreita, tutkijat kirjoittavat.
He viittavaat korona-ajan koulukeskusteluun, jonka mukaan etäkoulu on lisännyt monen lapsen ja nuoren ongelmia.
− Kasvatus- ja koulutustoimialan apulaispormestari sanoi kuitenkin keväällä Helsingin valtuuston koronavirusinfossa, että huoli on samoista oppilaista kuin ennen koronaviruskriisiä. Iso joukko oppilaista pärjää etäopetuksessa normaalisti, ja esimerkiksi koulukiusatuille ja keskittymisvaikeuksista kärsiville etäkoulu voi olla parempi vaihtoehto.
Leinosen, Muukkosen ja Myllärniemen mielestä lähes huomiotta on jäänyt se, että lievistäkin oireista tulee jäädä kotiin, joten monen oppilaan syyslukukausi on ollut repaleinen jo nyt.
He huomauttavat, että kevään etäopetus koettiin monissa perheissä raskaana.
− Osasyy kokemukseen oli varmasti uuteen tilanteeseen liittyvä epävarmuus, etäkoulun ennalta määrittämätön kesto sekä nopea siirtyminen etäkouluun ilman sitä tukevia oppimisvälineitä ja -menetelmiä.
− Nämä ovat hallittavissa, jos etäopetusta toteutetaan ennalta suunnitellusti. Keväällä myös lähes koko yhteiskunta oli kiinni, mikä osaltaan vaikutti sosiaalisen eristäytyneisyyden kokemukseen.
Tutkijoiden mielestä etäkoulu pitäisi tehdä mahdolliseksi kaikille sitä haluaville alueesta riippumatta.
− Koulunkäynnin yksilöllisiin ratkaisuihin tarvitaan kuitenkin lisää opettajia ja uusia toimintatapoja. Jos etäkoulu nähdään vain vihoviimeisenä keinona, vaihtoehtoisia toimintamalleja ei varmasti ryhdytä suunnittelemaan.