Tutkijaupseeri: Missä pisteessä Venäjä uskoo Ukrainan taipuvan?

Venäjän painopiste on selvästi ollut Kiovassa, jota se pyrkii saartamaan tulevina päivinä, toteaa Antti Pihlajamäki.
Ukrainalaissotilas partiossa Kiovan länsipuolella lauantaina. LEHTIKUVA/AFP Daniel Leal
Ukrainalaissotilas partiossa Kiovan länsipuolella lauantaina. LEHTIKUVA/AFP Daniel Leal

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseeri Antti Pihlajamäen mukaan Venäjä tuskin haluaa varsinaisesti vallata Kiovaa, vaan luoda maksimaalisen paineen sen ympärille Ukrainan hallintoa painostaakseen.

– Painostukseen voi liittyä monenlaisia suoria sotilaallisia toimia ja epäsuorempia keinoja, jotka vaikeuttavat siviiliväestön asemaa. Paniikin ja yleisen kaaoksen lietsominen kaupungissa palvelee Venäjän tarkoituksia, hän toteaa tviittiketjussaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Pihlajamäki päättelee, että Venäjä tuskin on erityisen halukas lähtemään Kiovan varsinaiseen valtaukseen, jos se kykenee saavuttamaan poliittiset tavoitteensa – mikä tarkoittaa ainakin hallinnon vaihtoa – ilman sitä.

– Onko se mahdollista, on eri asia, hän toteaa.

Pihlajamäen mukaan Venäjä on saattanut uskoa nopeampaan ja helpompaan menestykseen.

– Se ei vaikuta täysimääräisesti käyttäneen hyväkseen esimerkiksi tulivoimaansa ja on toisaalta toteuttanut riskialttiita maahanlaskuja pyrkimyksenä nopeuttaa Kiovan saartoa.

Tutkijaupseeri arvioi, että Venäjällä on todennäköisesti edelleen mahdollisuus laajentaa maaoperaatioita muualla Ukrainassa vetämällä tuoreita joukkoja taisteluun.

– Tällä hetkellä Krimin suunnasta edennyt hyökkäys on purrut parhaiten, ja luonnollista olisi pyrkiä hyödyntämään menestystä.

Poimintoja videosisällöistämme

– Krimin suunnasta hyökänneet joukot ovat taistelleet Melitopolin kaupungin hallinnasta eilisestä (perjantaista) alkaen. Tuo kaupunki on 150 kilometrin etäisyydellä Mariupolista, joka puolestaan on jo lähellä kontaktilinjaa, jonka itäpuolta Venäjä ja sen tukemat joukot hallitsevat.

Pihlajamäen mukaan jonkinlaisen maayhteyden luominen Krimille vaikuttaisi siis olevan täysin mahdollista.

– Valtaukset voisivat edistää Krimin vesihuoltokysymyksen ratkaisua, mutta eivät yksinään romuttaisi Ukrainan puolustusta.

Hän arvelee, että tilanteen niin vaatiessa Venäjä voisi ulottaa hyökkäyksensä syvemmälle Ukrainaan yhtä aikaa pohjoisesta Harkovasta ja etelästä Krimin suunnasta.

– Tällöin Ukraina voitaisiin parhaimmillaan katkaista kahtia – tästä pyrkimyksestä ei tosin ole vielä erityisiä merkkejä, Pihlajamäki toteaa.

Hänelle ei kuitenkaan kokonaisuutena ole vielä ”ihan hahmottunut, millaisena Venäjä näkee tavoitellun loppuasetelman”.

– Missä pisteessä se uskoo Ukrainan taipuvan? Peruuttamaton askel täysimittaiseen sotaan lähdöstä ei enää mahdollista takaisin kääntymistä – on mentävä päätyyn asti. Kysymys sotilaallisen menestyksen kääntämisestä poliittiseksi voitoksi onkin sodankäynnin perustavaa laatua oleva dilemma. Miten se Venäjältä onnistuu, jää nähtäväksi, Pihlajamäki kirjoittaa.

Mainos